A.S.Byatt: Ragnarök – Jumalten tuho; suom. Titia Schuurman
On sota. Laiha lapsi äiteineen evakuoidaan kaupungista Englannin maaseudulle. Sota muuttaa perheen elämän, ja syöksee heidät epävarmuuteen. Lapsen isä on lentäjä, Afrikassa sotimassa. Palaako hän sieltä koskaan?
Lapselle ei kerrota sodasta enempää kuin aikuisten mielestä on tarpeen. Lapsi haluaa kuitenkin tietää. Isä on poissa, ja lapsi kuuntelee aikuisten puheita herkällä korvalla. Hänelle vakuutellaan kaiken olevan hyvin ja kaikki toivovat parasta, mutta sanattomista viesteistä kuuluu läpi tuhon odotus, ja lapsi näkee painajaisia siitä, että saksalaiset kaappaavat hänen vanhempansa.
Kuitenkin arkipäivän elämä on jopa parempaa kuin se oli harmaassa teollisuuskaupungissa. Tyttö kulkee kouluun kevätesikkoniittyjen poikki joka päivä. Äitikin on onnellisempi, koska hän saa tehdä älyllistä työtä ja opettaa poikia. Ennen sotaa sellainen työ ei ollut naisille sallittua. Tyttö oppii pian lukemaan, ja hänen suosikkikirjansa on vihreisiin kansiin sidottu teos, kansikuvassaan Villin metsästyksen myytti. Wagnerin myyttisestä teoksesta ”Asgård ja jumalat” tulee tytön tiedonlähde siitä, mitä sota on. Skandinaavisen mytologian muinaiset jumalat sotivat ja odottavat tuhoa.
Tyttö uppoutuu myytteihin, ja myytit ottavat enimmän tilan myös teoksesta. Tarina ja sen muoto ottaa vallan ja kuljettaa kertomuksen jumalten tuhoon, jossa Midgårdia kiertävä maailmankäärme Jörmungandr liittyy isänsä Lokin, veljensä Fenris Suden, siskonsa Helin ja tämän kuolleiden armeijan joukkoon.
Ragnarök on viisas ja ihastuttava kirja. Se on ehkä kuitenkin enemmän keskustelua myyteistä kuin romaani. Byatt on punonut yhteen lapsen pelon ja myytin kaiken tuhosta. Myytti syntyy aina uudelleen kun se kerrotaan ja tulkitaan. Teos sisältää vielä tekijän jälkisanat, pienen esseen Ajatuksia myyteistä, jossa Byatt avaa ilmeisen tulkinnan koko teoksesta: Asgårdin jumalat toimivat itsekkäästi ja piittaamattomasti kuten meidän aikamme ympäristöä kuormittavat ja luonnonvaroja surutta kuluttavat ihmiset.
Helmet-lukuhaaste, kohta 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
Lapselle ei kerrota sodasta enempää kuin aikuisten mielestä on tarpeen. Lapsi haluaa kuitenkin tietää. Isä on poissa, ja lapsi kuuntelee aikuisten puheita herkällä korvalla. Hänelle vakuutellaan kaiken olevan hyvin ja kaikki toivovat parasta, mutta sanattomista viesteistä kuuluu läpi tuhon odotus, ja lapsi näkee painajaisia siitä, että saksalaiset kaappaavat hänen vanhempansa.
Kuitenkin arkipäivän elämä on jopa parempaa kuin se oli harmaassa teollisuuskaupungissa. Tyttö kulkee kouluun kevätesikkoniittyjen poikki joka päivä. Äitikin on onnellisempi, koska hän saa tehdä älyllistä työtä ja opettaa poikia. Ennen sotaa sellainen työ ei ollut naisille sallittua. Tyttö oppii pian lukemaan, ja hänen suosikkikirjansa on vihreisiin kansiin sidottu teos, kansikuvassaan Villin metsästyksen myytti. Wagnerin myyttisestä teoksesta ”Asgård ja jumalat” tulee tytön tiedonlähde siitä, mitä sota on. Skandinaavisen mytologian muinaiset jumalat sotivat ja odottavat tuhoa.
Tyttö uppoutuu myytteihin, ja myytit ottavat enimmän tilan myös teoksesta. Tarina ja sen muoto ottaa vallan ja kuljettaa kertomuksen jumalten tuhoon, jossa Midgårdia kiertävä maailmankäärme Jörmungandr liittyy isänsä Lokin, veljensä Fenris Suden, siskonsa Helin ja tämän kuolleiden armeijan joukkoon.
Ragnarök on viisas ja ihastuttava kirja. Se on ehkä kuitenkin enemmän keskustelua myyteistä kuin romaani. Byatt on punonut yhteen lapsen pelon ja myytin kaiken tuhosta. Myytti syntyy aina uudelleen kun se kerrotaan ja tulkitaan. Teos sisältää vielä tekijän jälkisanat, pienen esseen Ajatuksia myyteistä, jossa Byatt avaa ilmeisen tulkinnan koko teoksesta: Asgårdin jumalat toimivat itsekkäästi ja piittaamattomasti kuten meidän aikamme ympäristöä kuormittavat ja luonnonvaroja surutta kuluttavat ihmiset.
Helmet-lukuhaaste, kohta 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja