Siirry pääsisältöön

Jano

Jo Nesbø: Jano; suom. Outi Menna

Jano on yhdestoista Harry Hole -sarjan rikosromaani. Harry ei enää toimi poliisina, vaan poliisikorkeakoulun opettajana. Kuitenkin hänet vedetään taas mukaan, kun murhaaja aloittaa veritekojen sarjan Oslossa.

Nesbø poimii teoksiinsa yksityiskohtia ajasta ja miljööstä. Tällä kertaa tappaja etsii uhrejaan Tinderistä, surmaa heidät metallisin hampain ja saattaa tehdä uhrin verestä smoothien. Poliisipäällikkö seuraa twitteriä ja 3D-tulostimillakin on tarinassa roolinsa. Miljöönä on edelleen Oslo. Uhrit, epäillyt tai poliisit kulkevat Grünerløkkassa tai Frognerin puistossa ja mitä tutumpi kaupunki lukijalle on, sitä pelottavammalta tarina tuntuu.

Teoksen nimi viittaa sekä murhaajan vampiristisiin taipumuksiin että Harryn alkoholismiin. Vai onko intohimo saada murhaaja kiinni Harrylle vielä viinaakin pahempi pakkomielle? Onko hän sen vuoksi valmis panemaan alttiiksi perheensäkin?

Nesbø hämää lukijaansa cliffhangereilla, taitavasti vihjailemalla ja uusia tarinaan tuotuja henkilöitä epäilyttävästi korostamalla. Ja hän tekee sen taitavasti. Eniten ilahduin siitä, että hän ei sorru samaan ansaan kuin monet sarjakirjailijat tekevät. Väkivallalla aletaan mässäillä sekä lisätä vauhtia ja vaarallisia temppuja, koska lukijat ovat koukussa ja vaativat yhä suurempia annoksia? Vaativatko todella vai onko kirjailija itse kyllästynyt jo henkilöönsä ja juonten peruskuvioiden toistoon?
Toinen ja parempi tapa saada tekstiinsä jotain uutta on tutkia henkilöitään tarkemmin ja tuoda heihin lisää syvyyttä. Niin Nesbø tässä romaanissa tekee. Siksi haluan lukea vielä seuraavankin Harry Hole -kirjan, kun se joskus ilmestyy.

Helmet-lukuhaaste, kohta 24: Kirjassa selvitetään rikos


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lempi

Minna Rytisalo: Lempi Lempi on lappilainen kauppiaantytär. Hän on romaanin päähenkilö, mutta hänen tarinaansa kertovat toiset. Lukija saa kuulla Lempistä rakastavan aviomiehen, vihamiehen ja siskon näkökulmasta. Kerrontaratkaisu toimii erittäin hyvin ja tuo ristivalotusta tapahtumiin sekä jännitettä teokseen. Tarina alkaa 1944, kun Viljami palaa sodasta kotiin lappilaiselle syrjäkylälle Pursuojalle. Tila on säästynyt hävitykseltä, vaikka monien naapurien tilojen on käynyt saksalaisten käsissä huonommin. Koti ei silti ole sama, jonka Viljami jätti, kun kutsunnat osuivat kohdalle. Rakas Lempi-vaimo on poissa. Lempin kerrotaan lähteneen saksalaisten matkaan. Viljamin suru on suuri ja itsesyytökset ankaria. Lempi oli ylioppilas, tottunut parempiin oloihin, ja Viljami oli aina pelännyt, ettei hän kauan jaksaisi köyhän pientilan emäntänä. Viljami pelkää kotiin paluuta, lapsen ja surun kohtaamista sekä isänä olemista. Kaunis, kuulas kieli ei ihan istu kouluja käymättömän pie...

Kaikki se, mitä en muista

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se, mitä en muista Jonas Hassen Khemiri on paljon palkittu ruotsalainen nykykirjailija. Kaikki se mitä en muista on hänen neljäs romaaninsa. Se kertoo nuorena auto-onnettomuudessa kuolleesta Samuelista. Mosaiikkiromaaniksikin teosta on kutsuttu, mutta ei se ole staattinen kuten mosaiikki, se on pikemminkin tila-aika –taidetta, monessa vierekkäisessä ruudussa yhtä aikaa tapahtuva teos. Jos katsot läheltä, näet vain rakeisen, pikselöidyn värisotkun. Jos katsot kauempaa, kuva elää, liikkuu ja muuttuu. Tähänkin kirjaan oli taas helmetin pitkät jonot, mutta odotus kannatti. Teos on moniääninen romaani parhaimmillaan. Päähenkilö on Samuel, mutta  häntä katsotaan vain ystävien ja tuttavien silmin ja hänestä kerrotaan vain heidän suullaan. Yksi monista minäkertojista on taustahahmoksi jäävä kirjailija, joka on ottanut tehtäväkseen etsiä totuutta Samuelista. Muut minäkertojat ovat ihmisiä, jotka ovat tunteneet Samuelin. Teos rakentuu Samuelin ystävien haa...

Yasunari Kawabata: Lumen maa

Yasunari Kawabatan Lumen maa (suom. Yrjö Kivimies) on kaunis ja vähän hämmentäväkin teos. Kawabata kuvaa omaa kulttuuriaan niin hienovireisesti, että länsimaisen lukijan on vaikeaa täysin ymmärtää sen teemoja. Päähenkilöt ovat tokiolainen Shimamura, lumisen vuoristoseudun kylpylään aika ajoin matkustava mies sekä Komako, vuoristoseudulla syntynyt tyttö, yksi kylpylän geishoista. Kolmannen persoonan kertoja näkee Shimamuran ajatuksiin, mutta Komakosta kerrotaan vain vuorosanat ja häntä katsotaan ulkoapäin. Komako on elämänläheinen ja intohimoinen, hänessä ilmenevät luonnonläheisyys ja perinteinen japanilainen estetiikka. Tokiolainen Shimamura puolestaan on syventynyt länsimaiseen kulttuuriin, varsinkin esittävään estetiikkaan kuten teatteriin ja tanssiin. Hän etsii kylpylästä elämyksiä ja ihailua kaupunkielämään ja perheeseensä kyllästyttyään. Henkilöt ja heidän vuorovaikutuksensa siis edustavat myös perinteisen japanilaisen kulttuurin ja länsimaisen kulttuurin kohtaamista ja kultt...