Siirry pääsisältöön

Jukka Laajarinne: Muumit ja olemisen arvoitus


Kauan sitten olin hyvin innostunut eksistentialismista. Siksikin tartuin tähän kirjaan. Ja tietysti myös lukuhaasteen vuoksi. Jos on viikko aikaa lukea viisitoista kirjaa, sitä on valmis tarttumaan mihin tahansa oljenkorteen.

Yllätyksekseni pidin tästä kirjasta valtavan paljon. OMG, miten paljon ajatuksia se herättikään. Muinaisia merenpohjia, joita harpoin nyt pitkillä puujaloilla, koska uudenvuodenyön pyrstötähdet ja muut ilotulitukset ovat haasteen deadline, ajan loppu.

Tällä kirjalla ja eksistentialistien kirjoituksilla on taas sanottavaa meidän ajallemme.

#anythingforinstafeed

Luonnonkaunis kansallispuiston saari. Turkoosia merta, valkoista korallihiekkaa. Näkymän pilaa noin kaksisataa turistia, jotka hyppäävät ilmaan jalat koukussa, kädet levällään. Ystävä ottaa hypystä kuvan. Sitten vaihdetaan osia. Hyppy, hyppy, hyppy kuva. Mielenkiintoinen rituaali. Olisiko sen voinut tehdä jossain muuallakin kuin luontonsa vuoksi suojellulla saarella?

Valtava halli täynnä paketteja ja kuorma-autoja niitä kuljettamassa. Verkkokaupan ostoja ja palautuksia. Osa paketeista sisältää tavarapalautuksia tavaroista, joita ei ole aiottukaan ostaa. Niitä on käytetty vain lavasteena, kun on otettu selfie päivän asusta, kalliista merkkivaatteesta tai muusta merkkituotteesta.

Vapaus valita

Elämä on yhä useammille epäaito näytelmä taas kerran eikä vain 1940-luvulla, jolloin Sartre kirjoitti Inhonsa. Ihminen luo itseään toisten katseen kautta. Sisäinen ja ulkoinen minä eivät kohtaa. Laajarinne poimii teokseensa esimerkkejä Muumien maailmasta ja tekee rinnastuksia Sartren, Heideggerin, Kierkegaardin, Camus’n ja Beauvoirin kirjoituksiin oivaltavasti ja hauskasti.

Eksistentialismissa päästään aina lopulta kysymykseen vapaudesta. Olemme sitä, mitä valitsemme. Olemme vapaita valitsemaan vähintäänkin sen, minkä merkityksen itse annamme teoillemme. Kuten huvipuiston pikku hemuli Näkymättömässä lapsessa. Hän rakastaa hiljaisuutta ja inhoaa työtään lippujen rei’ittäjänä, koska se on ulkopuolelta asetettu vaatimus. Lopulta hän kuitenkin päätyy taas huvipuiston pitäjäksi. Työ on ulkonaisesti samaa, mutta merkitys hänelle itselleen aivan eri. Hän tekee sen omasta valinnastaan, lapsia ilahduttaakseen, ei sosiaalisesta pakosta.

”Ristiriitaista kyllä, me olemme päättäväisimmillämme, vahvimmillamme ja omimmillamme silloin, kun emme ajattele itseämme. Emme kysele, millaisia olemme toisille tai millaisia meidän pitäisi olla, tai mikä on elämämme tarkoitus. Sillä juuri nuo kysymykset ovat niitä tarttumapintoja, joihin Toiseuden voimat voivat tarttua. Juuri noiden kysymysten kautta me menetämme itsemme ja alamme esittää rooleja, jotka ovat jotakin muuta kuin me itse. (Muumit ja olemisen arvoitus, s. 226-227)”

Näinhän se on. On tärkeää oppia Silleen Jättäminen, epävarmuuden ja epätäydellisyyden hyväksyminen. Niinpä minäkin nyt jätän Helmet-lukuhaasteen tähän, ja ensi vuonna olen vapaa lukemaan ja kirjoittamaan mitä tahansa. :)

Jukka Laajarinne: Muumit ja olemisen arvoitus

Helmet-lukuhaaste, mutta mikä kolmesta jäljelläolevasta kohdasta? Sitä voi miettiä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lempi

Minna Rytisalo: Lempi Lempi on lappilainen kauppiaantytär. Hän on romaanin päähenkilö, mutta hänen tarinaansa kertovat toiset. Lukija saa kuulla Lempistä rakastavan aviomiehen, vihamiehen ja siskon näkökulmasta. Kerrontaratkaisu toimii erittäin hyvin ja tuo ristivalotusta tapahtumiin sekä jännitettä teokseen. Tarina alkaa 1944, kun Viljami palaa sodasta kotiin lappilaiselle syrjäkylälle Pursuojalle. Tila on säästynyt hävitykseltä, vaikka monien naapurien tilojen on käynyt saksalaisten käsissä huonommin. Koti ei silti ole sama, jonka Viljami jätti, kun kutsunnat osuivat kohdalle. Rakas Lempi-vaimo on poissa. Lempin kerrotaan lähteneen saksalaisten matkaan. Viljamin suru on suuri ja itsesyytökset ankaria. Lempi oli ylioppilas, tottunut parempiin oloihin, ja Viljami oli aina pelännyt, ettei hän kauan jaksaisi köyhän pientilan emäntänä. Viljami pelkää kotiin paluuta, lapsen ja surun kohtaamista sekä isänä olemista. Kaunis, kuulas kieli ei ihan istu kouluja käymättömän pie...
Lue lisää

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan...
Lue lisää

Kaikki se, mitä en muista

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se, mitä en muista Jonas Hassen Khemiri on paljon palkittu ruotsalainen nykykirjailija. Kaikki se mitä en muista on hänen neljäs romaaninsa. Se kertoo nuorena auto-onnettomuudessa kuolleesta Samuelista. Mosaiikkiromaaniksikin teosta on kutsuttu, mutta ei se ole staattinen kuten mosaiikki, se on pikemminkin tila-aika –taidetta, monessa vierekkäisessä ruudussa yhtä aikaa tapahtuva teos. Jos katsot läheltä, näet vain rakeisen, pikselöidyn värisotkun. Jos katsot kauempaa, kuva elää, liikkuu ja muuttuu. Tähänkin kirjaan oli taas helmetin pitkät jonot, mutta odotus kannatti. Teos on moniääninen romaani parhaimmillaan. Päähenkilö on Samuel, mutta  häntä katsotaan vain ystävien ja tuttavien silmin ja hänestä kerrotaan vain heidän suullaan. Yksi monista minäkertojista on taustahahmoksi jäävä kirjailija, joka on ottanut tehtäväkseen etsiä totuutta Samuelista. Muut minäkertojat ovat ihmisiä, jotka ovat tunteneet Samuelin. Teos rakentuu Samuelin ystävien haa...
Lue lisää