Siirry pääsisältöön

Homer ja Langley

E.L. Doctorow: Homer ja Langley; suom. Helene Bützow

Teos Homer ja Langley perustuu tositapaukseen. Vuonna 1947 Collyerin veljesten newyorkilaisasunnosta tyhjennettiin yli sata tonnia romua. Asunnosta löytyi kaikkea mahdollista banjoista lastenvaunuihin, muovisista rintakuvista keilapalloihin, urkuja, flyygeleitä, sanomalehtipinoja kolmenkymmenen vuoden ajalta sekä T-mallisen Fordin alusta. Auton moottoria oli käytetty generaattorina. Asunnon omistaja Langley Collier kuoli lopulta hautautuessaan tavaravyöryn alle. Hänen sokea veljensä Homer nääntyi nälkään ilman veljeään.

Kuvahaku hakusanoilla Collyer brothers saa teoksen elämään uudella tavalla.

E.L. Doctorowin teoksessa veljekset elävät 1970-luvulle asti. Näin Doctorow saa heidän tarinastaan kehykset, joiden sisällä voi tarkastella amerikkalaista yhteiskuntaa ensimmäisestä maailmansodasta Vietnamin sotaan asti.

Kirjan minäkertojana on Homer. Hän sokeutuu jo teini-iässä. Vähitellen Keskuspuiston maisemat vain himmenevät ja maiseman muodot katoavat. Näön sijaan hän keskittyy kehittämään kuuloaistiaan ja veli testailee mielellään kotona hänen kolmiulotteista lepakon kuuloaan. Hänestä tulee myös taitava pianisti.

Tavaran kerääminen alkaa vaivihkaa. Veljesten vanhemmat sen oikeastaan aloittavat. He matkustavat joka vuosi kuukaudeksi ulkomaille ja lähettävät sieltä kotiin matkamuistoja kuten antiikkihuonekaluja, marmoripatsaita tai harvinaisia kirjoja.

Langley lähtee Ranskaan taistelemaan ensimmäisessä maailmansodassa. Sokea Homer välttyy sodalta. Sodan aikana New Yorkissa riehuu espanjantauti, joka vie myös veljesten vanhemmat. Langley palaa sodasta hengissä, mutta keuhkot taistelukaasujen vammauttamana. Myöhemmin monet ovat sitä mieltä, että Langleyllä sairastuivat sekä keuhkot että mieli.

Langleyllä näet on teoria. Sen mukaan maailmassa ei koskaan tapahdu mitään uutta. Kaikki on jo tapahtunut, kaikki on samanlaista ja toistuu aikakaudesta toiseen. Kaikella maailmassa on vastaavuutensa. Teoriansa todistaakseen hän alkaa kerätä uutisia sanoma- ja aikakauslehdistä ja päättää luoda oman ajattoman lehden, jossa on kaikki mahdolliset uutiset tapahtumista, jotka tapahtuvat aina.

Kaikki toistuu myös teoksen aikakausina. Maailmansodat, kieltolain ja gangsterien aika, siirtolaiset, hipit, Vietmanin sota vyöryvät tavalla tai toisella veljesten kotiin joko palveluskuntana, sattumalta kohdattuina ihmisinä tai Langleyn hankkimana tavarana, jota kertyy jatkuvasti, kaikkea mahdollista monenlaisina eri versioina.

Toinen teoksen tärkeä teema on materialismi. Yksi flyygeli ei riitä Langleylle, eikä yksi hevospatsaskaan. Tavarasta ei koskaan luovuta, ja niin veljesten talosta ei tule 1900-luvun vuosikymmenten museo, vaan kaatopaikka. 1970-luvulla heidän erakkomaiset partaiset, rähjäiset olemuksensa ovat ajan hippien silmissä todella muodikkaita, ja heidän elämäntapansa kiinnostavan erilainen.

Lopulta tavara vangitsee veljekset kotiinsa. Sokea Homer ei pysty liikkumaan huojuvien tavarakasojen kapeissa väleissä, koska pienikin töytäisy saa ne sortumaan. Allegoria on ilmeinen ja teoksen sanoma ekologinen. Kirja on pieni helmi, ja sen epäluotettava kertoja ihastuttava.


Helmet-lukuhaaste, kohta 39: Ikääntymisestä kertova kirja

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lempi

Minna Rytisalo: Lempi Lempi on lappilainen kauppiaantytär. Hän on romaanin päähenkilö, mutta hänen tarinaansa kertovat toiset. Lukija saa kuulla Lempistä rakastavan aviomiehen, vihamiehen ja siskon näkökulmasta. Kerrontaratkaisu toimii erittäin hyvin ja tuo ristivalotusta tapahtumiin sekä jännitettä teokseen. Tarina alkaa 1944, kun Viljami palaa sodasta kotiin lappilaiselle syrjäkylälle Pursuojalle. Tila on säästynyt hävitykseltä, vaikka monien naapurien tilojen on käynyt saksalaisten käsissä huonommin. Koti ei silti ole sama, jonka Viljami jätti, kun kutsunnat osuivat kohdalle. Rakas Lempi-vaimo on poissa. Lempin kerrotaan lähteneen saksalaisten matkaan. Viljamin suru on suuri ja itsesyytökset ankaria. Lempi oli ylioppilas, tottunut parempiin oloihin, ja Viljami oli aina pelännyt, ettei hän kauan jaksaisi köyhän pientilan emäntänä. Viljami pelkää kotiin paluuta, lapsen ja surun kohtaamista sekä isänä olemista. Kaunis, kuulas kieli ei ihan istu kouluja käymättömän pie...

Kaikki se, mitä en muista

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se, mitä en muista Jonas Hassen Khemiri on paljon palkittu ruotsalainen nykykirjailija. Kaikki se mitä en muista on hänen neljäs romaaninsa. Se kertoo nuorena auto-onnettomuudessa kuolleesta Samuelista. Mosaiikkiromaaniksikin teosta on kutsuttu, mutta ei se ole staattinen kuten mosaiikki, se on pikemminkin tila-aika –taidetta, monessa vierekkäisessä ruudussa yhtä aikaa tapahtuva teos. Jos katsot läheltä, näet vain rakeisen, pikselöidyn värisotkun. Jos katsot kauempaa, kuva elää, liikkuu ja muuttuu. Tähänkin kirjaan oli taas helmetin pitkät jonot, mutta odotus kannatti. Teos on moniääninen romaani parhaimmillaan. Päähenkilö on Samuel, mutta  häntä katsotaan vain ystävien ja tuttavien silmin ja hänestä kerrotaan vain heidän suullaan. Yksi monista minäkertojista on taustahahmoksi jäävä kirjailija, joka on ottanut tehtäväkseen etsiä totuutta Samuelista. Muut minäkertojat ovat ihmisiä, jotka ovat tunteneet Samuelin. Teos rakentuu Samuelin ystävien haa...

Yasunari Kawabata: Lumen maa

Yasunari Kawabatan Lumen maa (suom. Yrjö Kivimies) on kaunis ja vähän hämmentäväkin teos. Kawabata kuvaa omaa kulttuuriaan niin hienovireisesti, että länsimaisen lukijan on vaikeaa täysin ymmärtää sen teemoja. Päähenkilöt ovat tokiolainen Shimamura, lumisen vuoristoseudun kylpylään aika ajoin matkustava mies sekä Komako, vuoristoseudulla syntynyt tyttö, yksi kylpylän geishoista. Kolmannen persoonan kertoja näkee Shimamuran ajatuksiin, mutta Komakosta kerrotaan vain vuorosanat ja häntä katsotaan ulkoapäin. Komako on elämänläheinen ja intohimoinen, hänessä ilmenevät luonnonläheisyys ja perinteinen japanilainen estetiikka. Tokiolainen Shimamura puolestaan on syventynyt länsimaiseen kulttuuriin, varsinkin esittävään estetiikkaan kuten teatteriin ja tanssiin. Hän etsii kylpylästä elämyksiä ja ihailua kaupunkielämään ja perheeseensä kyllästyttyään. Henkilöt ja heidän vuorovaikutuksensa siis edustavat myös perinteisen japanilaisen kulttuurin ja länsimaisen kulttuurin kohtaamista ja kultt...