Siirry pääsisältöön

Homer ja Langley

E.L. Doctorow: Homer ja Langley; suom. Helene Bützow

Teos Homer ja Langley perustuu tositapaukseen. Vuonna 1947 Collyerin veljesten newyorkilaisasunnosta tyhjennettiin yli sata tonnia romua. Asunnosta löytyi kaikkea mahdollista banjoista lastenvaunuihin, muovisista rintakuvista keilapalloihin, urkuja, flyygeleitä, sanomalehtipinoja kolmenkymmenen vuoden ajalta sekä T-mallisen Fordin alusta. Auton moottoria oli käytetty generaattorina. Asunnon omistaja Langley Collier kuoli lopulta hautautuessaan tavaravyöryn alle. Hänen sokea veljensä Homer nääntyi nälkään ilman veljeään.

Kuvahaku hakusanoilla Collyer brothers saa teoksen elämään uudella tavalla.

E.L. Doctorowin teoksessa veljekset elävät 1970-luvulle asti. Näin Doctorow saa heidän tarinastaan kehykset, joiden sisällä voi tarkastella amerikkalaista yhteiskuntaa ensimmäisestä maailmansodasta Vietnamin sotaan asti.

Kirjan minäkertojana on Homer. Hän sokeutuu jo teini-iässä. Vähitellen Keskuspuiston maisemat vain himmenevät ja maiseman muodot katoavat. Näön sijaan hän keskittyy kehittämään kuuloaistiaan ja veli testailee mielellään kotona hänen kolmiulotteista lepakon kuuloaan. Hänestä tulee myös taitava pianisti.

Tavaran kerääminen alkaa vaivihkaa. Veljesten vanhemmat sen oikeastaan aloittavat. He matkustavat joka vuosi kuukaudeksi ulkomaille ja lähettävät sieltä kotiin matkamuistoja kuten antiikkihuonekaluja, marmoripatsaita tai harvinaisia kirjoja.

Langley lähtee Ranskaan taistelemaan ensimmäisessä maailmansodassa. Sokea Homer välttyy sodalta. Sodan aikana New Yorkissa riehuu espanjantauti, joka vie myös veljesten vanhemmat. Langley palaa sodasta hengissä, mutta keuhkot taistelukaasujen vammauttamana. Myöhemmin monet ovat sitä mieltä, että Langleyllä sairastuivat sekä keuhkot että mieli.

Langleyllä näet on teoria. Sen mukaan maailmassa ei koskaan tapahdu mitään uutta. Kaikki on jo tapahtunut, kaikki on samanlaista ja toistuu aikakaudesta toiseen. Kaikella maailmassa on vastaavuutensa. Teoriansa todistaakseen hän alkaa kerätä uutisia sanoma- ja aikakauslehdistä ja päättää luoda oman ajattoman lehden, jossa on kaikki mahdolliset uutiset tapahtumista, jotka tapahtuvat aina.

Kaikki toistuu myös teoksen aikakausina. Maailmansodat, kieltolain ja gangsterien aika, siirtolaiset, hipit, Vietmanin sota vyöryvät tavalla tai toisella veljesten kotiin joko palveluskuntana, sattumalta kohdattuina ihmisinä tai Langleyn hankkimana tavarana, jota kertyy jatkuvasti, kaikkea mahdollista monenlaisina eri versioina.

Toinen teoksen tärkeä teema on materialismi. Yksi flyygeli ei riitä Langleylle, eikä yksi hevospatsaskaan. Tavarasta ei koskaan luovuta, ja niin veljesten talosta ei tule 1900-luvun vuosikymmenten museo, vaan kaatopaikka. 1970-luvulla heidän erakkomaiset partaiset, rähjäiset olemuksensa ovat ajan hippien silmissä todella muodikkaita, ja heidän elämäntapansa kiinnostavan erilainen.

Lopulta tavara vangitsee veljekset kotiinsa. Sokea Homer ei pysty liikkumaan huojuvien tavarakasojen kapeissa väleissä, koska pienikin töytäisy saa ne sortumaan. Allegoria on ilmeinen ja teoksen sanoma ekologinen. Kirja on pieni helmi, ja sen epäluotettava kertoja ihastuttava.


Helmet-lukuhaaste, kohta 39: Ikääntymisestä kertova kirja

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan...

Tässä on valo

Johanna Venho: Tässä on valo Tässä on valo on Johanna Venhon neljäs runokokoelma. Kokoelman kantavana teemana on äidin ja lapsen suhde. Venhon teksti liikkuu luontevasti näkökulmasta toiseen, katsoo luontoa ja olemista välillä äidin huolehtivin, välillä lapsen ihmettelevin silmin. Runoilija maalaa sanoillaan herkästi luonnon kauneutta. Mutta luonnosta on tullut hiukan vaarallinen, koska runoilijan ja luonnon välissä on nyt lapsi, taaperoikäinen. Läpinäkyvä lapsi, kuultava ja ikkunainen, joka hyppii sirkkahyppyjä, mutkii takaperin, uskoo, ei pelkää, vaikka kaikki paha maailmassa sattuu lapsille. Venho keittelee hurmaavan sopan puurosta ja rännästä, valosta ja kuurasta, röpöläisestä rannikosta ja pienen lapsen pehmeistä käsistä äidin kaulalla. Iloisesti, mielikuvia ja tunteita herättävästi hän rappaa yhteen arkiset muistot ja ainutlaatuiset kauneuden kokemukset. Runoja luetaan aivan liian vähän. Myönnän, että minäkin luen niitä liian vähän, mutta varmasti käyn etsimässä Venhon...

Susanin vaikutus

 Peter Hoeg: Susanin vaikutus Susanin vaikutus on dystopia, kertomus nyky-Tanskasta, jonka vallanpitäjät hankkivat paratiisisaaren, jonne parhaat ja lahjakkaimmat voisivat paeta ympäristökatastrofin uhatessa. Kansalle ei tietenkään kerrota, että tällaista suunnitellaan. Päätöksenteko siitä, keitä mukaan valitaan, ei sekään ole läpinäkyvää. Pieni vallanpitäjien joukko päättää, kuka säästetään ja kenet uhrataan. Salaisuutta varjellaan voimakeinoin, jos tarpeen. Trilleri voisi käydä yhteiskuntakritiikistä, jos mukana ei olisi niin paljon scifikuvastoa. Päähenkilö Susanilla on kummallinen vaikutus ihmisiin. Hän herättää heissä vilpittömyyttä, tarpeen ryhtyä tilittämään, halun kertoa sellaistakin, mistä muuten visusti vaikenee. Hänen miehellään on sama vaikutus. Kyky on periytynyt myös heidän lapsilleen. Susan ja hänen perheensä luovat ympärilleen kentän, joka vaikuttaa muiden tietoisuuteen. Kyse ei ole biologiasta eikä sosiaalipsykologiasta, vaan selitykset haetaan fysiikasta. ...