Siirry pääsisältöön

Hajo

Harri Nordell: Hajo

Hajo on Harri Nordellin kuudes runokokoelma. 37 vuotta, kuusi kokoelmaa. Ensimmäinen, Syvällä päivät, ilmestyi 1980. Se oli aikoinaan ihan wau, iso tapaus. Saman koulun pojan esikoisteos.

Jos kaipaat täydellistä tulkintaa Hajon runojen intertekstuaalisista viittauksista, lue Vesa Haapalan analyysi Hajosta Helmet-kirjaston sivuilla.

Jos sen sijaan haluat vain kokea hienoa tekstiä sana sanalta ja säe säkeeltä, tartu kirjaan. Tekstille kuten taiteellekin on olemassa yhtä monta tulkintaa ja tapaa kokea kuin on kokijaakin.

Kulkea / yön pohjaa // Kulkea / sähähdellen // villissä / ruohokirjoituksessa

Minä kävelin kokoelman läpi kuin modernin taiteen museon. Seisahduin runojen äärelle. Katselin miten ne asettuivat ja taas muuttuivat, hulmusivat ja houkuttelivat katsomaan toiseltakin puolen. Palasin välillä takaisin päin. Jos tämä runokokoelma olisi kuvataidetta, minusta se koostuisi valkoisista muodoista. Mahdollisimman vähän väriä, mahdollisimman hiottu muoto. Kuin meren hioma, yhtä luonnollinen.

Niin vähän sanoja, että jokaisen sanan pitää kantaa monta merkitystä, ja ne kantavat ne kevyesti.

Kumartuvat kuuset, untenkertojat / Käsillä ei mitään, mitä et olisi kevyt antamaan pois


Helmet-lukuhaasteen sopiva numero oli vaikea löytää. Mikään ei oikein tee oikeutta tälle kauniille ja herkälle kirjalle. Valitsin lopulta kohdan 10: Kirjan kansi on mielestäsi kaunis. Marjaana Virran grafiikka toimii hienosti sekä kannessa että kuvituksessa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan...
Lue lisää

Yasunari Kawabata: Lumen maa

Yasunari Kawabatan Lumen maa (suom. Yrjö Kivimies) on kaunis ja vähän hämmentäväkin teos. Kawabata kuvaa omaa kulttuuriaan niin hienovireisesti, että länsimaisen lukijan on vaikeaa täysin ymmärtää sen teemoja. Päähenkilöt ovat tokiolainen Shimamura, lumisen vuoristoseudun kylpylään aika ajoin matkustava mies sekä Komako, vuoristoseudulla syntynyt tyttö, yksi kylpylän geishoista. Kolmannen persoonan kertoja näkee Shimamuran ajatuksiin, mutta Komakosta kerrotaan vain vuorosanat ja häntä katsotaan ulkoapäin. Komako on elämänläheinen ja intohimoinen, hänessä ilmenevät luonnonläheisyys ja perinteinen japanilainen estetiikka. Tokiolainen Shimamura puolestaan on syventynyt länsimaiseen kulttuuriin, varsinkin esittävään estetiikkaan kuten teatteriin ja tanssiin. Hän etsii kylpylästä elämyksiä ja ihailua kaupunkielämään ja perheeseensä kyllästyttyään. Henkilöt ja heidän vuorovaikutuksensa siis edustavat myös perinteisen japanilaisen kulttuurin ja länsimaisen kulttuurin kohtaamista ja kultt...
Lue lisää

Kaikki se, mitä en muista

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se, mitä en muista Jonas Hassen Khemiri on paljon palkittu ruotsalainen nykykirjailija. Kaikki se mitä en muista on hänen neljäs romaaninsa. Se kertoo nuorena auto-onnettomuudessa kuolleesta Samuelista. Mosaiikkiromaaniksikin teosta on kutsuttu, mutta ei se ole staattinen kuten mosaiikki, se on pikemminkin tila-aika –taidetta, monessa vierekkäisessä ruudussa yhtä aikaa tapahtuva teos. Jos katsot läheltä, näet vain rakeisen, pikselöidyn värisotkun. Jos katsot kauempaa, kuva elää, liikkuu ja muuttuu. Tähänkin kirjaan oli taas helmetin pitkät jonot, mutta odotus kannatti. Teos on moniääninen romaani parhaimmillaan. Päähenkilö on Samuel, mutta  häntä katsotaan vain ystävien ja tuttavien silmin ja hänestä kerrotaan vain heidän suullaan. Yksi monista minäkertojista on taustahahmoksi jäävä kirjailija, joka on ottanut tehtäväkseen etsiä totuutta Samuelista. Muut minäkertojat ovat ihmisiä, jotka ovat tunteneet Samuelin. Teos rakentuu Samuelin ystävien haa...
Lue lisää