Siirry pääsisältöön

Maailman syrjällä - Portugalilaista nykyrunoutta

Maailman syrjällä – portugalilaista nykyrunoutta / Suomentanut ja toimittanut Rita Dahl

Portugalilaista runoutta on suomennettu olemattoman vähän. Saaritsa suomensi Fernando Pessoaa. Juuri muita ei tunneta. Rita Dahlin suomennosvalikoima onkin hieno kulttuuriteko.

Dahl esittelee yhdeksän portugalilaista runoilijaa, jotka ovat syntyneet vuosien 1890 ja 1971 välisenä aikana. Heidän tuotantonsa käsittää siis koko 1900-luvun merkittävimmät poeettiset suuntaukset Portugalissa.

Runojen kääntäminen on aina riski. En osaa portugalia, joten en kykene sanomaan mitään käännöksen laadusta. Eniten pidin valikoimassa Vasco Graça Mouran runoista.

hiljaisuus on aina sanan hiljaisuutta, / valmistettu käytössä kulumisesta, / ja kaikkea halutaan epäpuhtaasti / siinä mihin se sekoittuu / tai lopulta hajoaa / kuten ehkä satamalaituri, lähtö

#konffi

Jäin miettimään, olisiko valikoiman runot valita myös toisin. Muulle kuin akateemiselle yleisölle pitkä tieteellinen esipuhe ja saman sävyiset runoilijaesittelyt voivat olla liian raskaita. Toivottavasti saamme joskus myös suomennosvalikoiman, joka on toimitettu samaan tapaan kuin parhaat taidenäyttelyt kuratoidaan. Runoilijoiden tuotantoa voisi peilata rinnakkain ja vastakkain jonkin yhdistävän teeman ympärille? Runoja merestä? Runoja yhteiskunnasta?

Kiinnitin myös huomiota siihen, että esitellyt yhdeksän runoilijaa ovat kaikki miehiä. Eikö Portugalissa ole käännöksen arvoisia naisrunoilijoita vai mistä tämä painotus johtuu?

Helmet-lukuhaaste, kohta 49: vuoden 2017 uutuuskirja

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan...
Lue lisää

Kaikki se, mitä en muista

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se, mitä en muista Jonas Hassen Khemiri on paljon palkittu ruotsalainen nykykirjailija. Kaikki se mitä en muista on hänen neljäs romaaninsa. Se kertoo nuorena auto-onnettomuudessa kuolleesta Samuelista. Mosaiikkiromaaniksikin teosta on kutsuttu, mutta ei se ole staattinen kuten mosaiikki, se on pikemminkin tila-aika –taidetta, monessa vierekkäisessä ruudussa yhtä aikaa tapahtuva teos. Jos katsot läheltä, näet vain rakeisen, pikselöidyn värisotkun. Jos katsot kauempaa, kuva elää, liikkuu ja muuttuu. Tähänkin kirjaan oli taas helmetin pitkät jonot, mutta odotus kannatti. Teos on moniääninen romaani parhaimmillaan. Päähenkilö on Samuel, mutta  häntä katsotaan vain ystävien ja tuttavien silmin ja hänestä kerrotaan vain heidän suullaan. Yksi monista minäkertojista on taustahahmoksi jäävä kirjailija, joka on ottanut tehtäväkseen etsiä totuutta Samuelista. Muut minäkertojat ovat ihmisiä, jotka ovat tunteneet Samuelin. Teos rakentuu Samuelin ystävien haa...
Lue lisää

Susanin vaikutus

 Peter Hoeg: Susanin vaikutus Susanin vaikutus on dystopia, kertomus nyky-Tanskasta, jonka vallanpitäjät hankkivat paratiisisaaren, jonne parhaat ja lahjakkaimmat voisivat paeta ympäristökatastrofin uhatessa. Kansalle ei tietenkään kerrota, että tällaista suunnitellaan. Päätöksenteko siitä, keitä mukaan valitaan, ei sekään ole läpinäkyvää. Pieni vallanpitäjien joukko päättää, kuka säästetään ja kenet uhrataan. Salaisuutta varjellaan voimakeinoin, jos tarpeen. Trilleri voisi käydä yhteiskuntakritiikistä, jos mukana ei olisi niin paljon scifikuvastoa. Päähenkilö Susanilla on kummallinen vaikutus ihmisiin. Hän herättää heissä vilpittömyyttä, tarpeen ryhtyä tilittämään, halun kertoa sellaistakin, mistä muuten visusti vaikenee. Hänen miehellään on sama vaikutus. Kyky on periytynyt myös heidän lapsilleen. Susan ja hänen perheensä luovat ympärilleen kentän, joka vaikuttaa muiden tietoisuuteen. Kyse ei ole biologiasta eikä sosiaalipsykologiasta, vaan selitykset haetaan fysiikasta. ...
Lue lisää