Siirry pääsisältöön

Alice Munro: Viha, ystävyys, rakkaus


Alice Munron novellit ovat kuin elämä itse. Hän kuvaa ihmisen arkista elämää niin ymmärtävällä ja lempeällä otteella, että teosta ei halua laskea käsistään. Novellien aiheena on tässä kokoelmassa toisaalta parisuhteet, toisaalta muistot.

Novellien henkilöt eivät elä onnellisena elämänsä loppuun asti, koska elämä ei ole niin yksinkertaista. Jokin kohtaaminen tai tapahtuma kääntää elämän suuntaa. Myöhemmin sen voi muistaa merkityksellisempänä kuin se on ollutkaan. Tai toinen muistaa sen eri tavoin.

Kokoelman viimeisessä novellissa kirjailija tutkii muistoja ja muistamista parisuhteessa valitsemalla aiheekseen muistisairauden. Mitä vaimoaan pettänyt mies lopulta on valmis tekemään rakkaudesta vaimoonsa? Novellin loppu on  herkän kaunis.

Eniten pidin ensimmäisestä kertomuksesta. Siinä Munro on käyttänyt taitavasti näkökulmatekniikkaa. Kertoja on koko ajan ulkopuolinen, mutta tarina etenee henkilöstä toiseen ja päähenkilön koko elämä näyttäytyy lukijalle toisten katseiden ja ajatusten kautta.

Thumbnail-synopsiksena novellin juonen voisi kertoa vaikka näin: punatukkainen orpo nuori kanadalaisnainen löytää perheonnen sattuman ja erehdyksen seurauksena. Mitä tulee mieleen?

Alice Munro: Viha, ystävyys, rakkaus, suom. Kristiina Rikman

Helmet-lukuhaaste, kohta 30: Kirjan nimessä on tunne

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jälkeen vedenpaisumuksen

P.C. Jersild: Jälkeen vedenpaisumuksen (Efter floden) , suom. Pirkko Talvio-Jaatinen P.C.Jersildin Jälkeen vedenpaisumuksen on ilmestynyt Ruotsissa 1982, suomennos 1983. Teos on julma dystopia ydinsodan jälkeisestä ajasta. Tapahtuma-ajankohta on noin 30 vuotta ydinsodan jälkeen. Teos on tietysti aikansa tuote, mutta se on kestänyt hyvin aikaa. Jersild ei ole yrittänytkään kuvailla poliittisia olosuhteita, sodan syitä ja syyllisiä, ei liioin katastrofin vaiheita muuten kuin päähenkilön ja sivuhenkilöiden puheissa. Hän on keskittynyt joukkoon ihmisiä, jotka yrittävät selviytyä silloin, kun yhteiskunta on palannut kivikauteen. Kun ajan teknologiasta mainitaan vain romuttuneita jäänteitä, ei synny tahatonta huumoria lankapuhelimista ja muista tulevaisuuteen  sijoitettujen, vuosia sitten kirjoitettujen dystopioiden yksityiskohdista. Teoksen maailmassa ei ole valtiota, ei lakeja eikä niiden valvojia. Infrastruktuuria ei ole. Ei ole sähköä. Elinkelpoisia asuntoja on vain vähän. La...
Lue lisää

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan...
Lue lisää

Marguerite Duras: Siniset silmät musta tukka

Duras’n teoksen teemoja ovat ulkopuolisuus sekä katseen kohteena oleminen ja sen vaikutus ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Teemaa toistetaan eri yhteyksissä. Miltä asiat näyttävät? Miten ne todella ovat? Alkukohtauksessa kesäkaupungin hotellin hallissa kohtaavat nuori ulkomaalainen mies sekä nainen, joilla molemmilla on siniset silmät musta tukka. Nuorta ulkomaalaista katsoo myös epätoivoinen mies, joka ei koskaan unohda näkemäänsä. Ensisilmäystään, joka oli samalla viimeinen. Mies palkkaa naisen nukkumaan luonaan häivyttääkseen epätoivoista ulkopuolisuuden kokemustaan ja säilyttääkseen muiston nuoresta ulkomaalaisesta miehestä. Nainen saapuu, ottaa lakanat, vie ne huoneen pimeään osaan. Kietoutuu niihin kokonaan ja käy makuulle seinän viereen, lattialle. Aina yhtä uupuneena ja väsyneenä. Mies tarkkailee, miten nainen tekee samat liikkeet, saman erehdyksen. Antaa naisen erehtyä. Vasta myöhemmin, sitten kun nainen on nukahtanut, mies sanoo sen. Menee naisen luo, avaa l...
Lue lisää