Peter Hoeg: Susanin vaikutus
Susanin vaikutus on dystopia, kertomus nyky-Tanskasta, jonka vallanpitäjät hankkivat paratiisisaaren, jonne parhaat ja lahjakkaimmat voisivat paeta ympäristökatastrofin uhatessa. Kansalle ei tietenkään kerrota, että tällaista suunnitellaan. Päätöksenteko siitä, keitä mukaan valitaan, ei sekään ole läpinäkyvää. Pieni vallanpitäjien joukko päättää, kuka säästetään ja kenet uhrataan. Salaisuutta varjellaan voimakeinoin, jos tarpeen.
Trilleri voisi käydä yhteiskuntakritiikistä, jos mukana ei olisi niin paljon scifikuvastoa. Päähenkilö Susanilla on kummallinen vaikutus ihmisiin. Hän herättää heissä vilpittömyyttä, tarpeen ryhtyä tilittämään, halun kertoa sellaistakin, mistä muuten visusti vaikenee. Hänen miehellään on sama vaikutus. Kyky on periytynyt myös heidän lapsilleen. Susan ja hänen perheensä luovat ympärilleen kentän, joka vaikuttaa muiden tietoisuuteen. Kyse ei ole biologiasta eikä sosiaalipsykologiasta, vaan selitykset haetaan fysiikasta. Päähenkilö Susan on itsekin fyysikko.
Tarina alkaa, kun Susanin perhe on joutunut vaikeuksiin Intiassa. Susania syytetään tapon yrityksestä ja hänen teini-ikäistä poikaansakin uhkaa vankeustuomio. Perhettä autetaan, mutta ei ilmaiseksi. Susan värvätään selvittämään salaperäisen tulevaisuuskomission toimia, koska salaperäisen vaikutuksensa vuoksi hänellä on kokemusta myös kuulustelijan työstä. Jostakin syystä vain komission jäsenet alkavat kuolla tai kadota juuri ennen kuin heitä pääsee edes puhuttelemaan. Kun hämärää vyyhtiä sohaisee liian syvältä, koko perhe on taas uhattuna.
Näkökulma tapahtumiin on minäkertoja Susanin. Rakenteeltaan teos muistuttaa Hoegin maailmanmenestysteosta Lumen taju. Susan on kertojanääneltäänkin hyvin samanlainen kuin Lumen tajun Smilla, älykäs, mutta sopeutumaton; sinnikäs, mutta kuitenkin haavoittuva.
Toimintaa voisi olla vähemmänkin. Vähemmän juoksua paikasta toiseen, vähemmän pakenemista psykopaattitappajan käsistä. Susanin vaikutus on myös tarina perheestä, joka on hajoamaisillaan, perheenjäsenten vaikutuksista toisiinsa: rakkaudesta, perheen perinnetavoista, mustasukkaisuudesta, tahtojen taistelusta, lasten aikuistumisesta. Susan kertoo lapsistaan ja perheensä tilanteesta hiljaisella mustalla huumorilla, vähän vinosti hymyillen. Niihin kohtauksiin voisi pysähtyä pitemmäksikin aikaa. Tarvitseeko juonen liittyä maailmaa uhkaavaan tuhoon ja valtakunnan salaisuuksiin ollakseen kiinnostava? No ei.