Siirry pääsisältöön

Susanin vaikutus

 Peter Hoeg: Susanin vaikutus


Susanin vaikutus on dystopia, kertomus nyky-Tanskasta, jonka vallanpitäjät hankkivat paratiisisaaren, jonne parhaat ja lahjakkaimmat voisivat paeta ympäristökatastrofin uhatessa. Kansalle ei tietenkään kerrota, että tällaista suunnitellaan. Päätöksenteko siitä, keitä mukaan valitaan, ei sekään ole läpinäkyvää. Pieni vallanpitäjien joukko päättää, kuka säästetään ja kenet uhrataan. Salaisuutta varjellaan voimakeinoin, jos tarpeen.

Trilleri voisi käydä yhteiskuntakritiikistä, jos mukana ei olisi niin paljon scifikuvastoa. Päähenkilö Susanilla on kummallinen vaikutus ihmisiin. Hän herättää heissä vilpittömyyttä, tarpeen ryhtyä tilittämään, halun kertoa sellaistakin, mistä muuten visusti vaikenee. Hänen miehellään on sama vaikutus. Kyky on periytynyt myös heidän lapsilleen. Susan ja hänen perheensä luovat ympärilleen kentän, joka vaikuttaa muiden tietoisuuteen. Kyse ei ole biologiasta eikä sosiaalipsykologiasta, vaan selitykset haetaan fysiikasta. Päähenkilö Susan on itsekin fyysikko.

Tarina alkaa, kun Susanin perhe on joutunut vaikeuksiin Intiassa. Susania syytetään tapon yrityksestä ja hänen teini-ikäistä poikaansakin uhkaa vankeustuomio. Perhettä autetaan, mutta ei ilmaiseksi. Susan värvätään selvittämään salaperäisen tulevaisuuskomission toimia, koska salaperäisen vaikutuksensa vuoksi hänellä on kokemusta myös kuulustelijan työstä. Jostakin syystä vain komission jäsenet alkavat kuolla tai kadota juuri ennen kuin heitä pääsee edes puhuttelemaan. Kun hämärää vyyhtiä sohaisee liian syvältä, koko perhe on taas uhattuna.

Näkökulma tapahtumiin on minäkertoja Susanin. Rakenteeltaan teos muistuttaa Hoegin maailmanmenestysteosta Lumen taju. Susan on kertojanääneltäänkin hyvin samanlainen kuin Lumen tajun Smilla, älykäs, mutta sopeutumaton; sinnikäs, mutta kuitenkin haavoittuva.

Toimintaa voisi olla vähemmänkin. Vähemmän juoksua paikasta toiseen, vähemmän pakenemista psykopaattitappajan käsistä. Susanin vaikutus on myös tarina perheestä, joka on hajoamaisillaan, perheenjäsenten vaikutuksista toisiinsa: rakkaudesta, perheen perinnetavoista, mustasukkaisuudesta, tahtojen taistelusta, lasten aikuistumisesta. Susan kertoo lapsistaan ja perheensä tilanteesta hiljaisella mustalla huumorilla, vähän vinosti hymyillen. Niihin kohtauksiin voisi pysähtyä pitemmäksikin aikaa. Tarvitseeko juonen liittyä maailmaa uhkaavaan tuhoon ja valtakunnan salaisuuksiin ollakseen kiinnostava? No ei.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan...

Kaikki se, mitä en muista

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se, mitä en muista Jonas Hassen Khemiri on paljon palkittu ruotsalainen nykykirjailija. Kaikki se mitä en muista on hänen neljäs romaaninsa. Se kertoo nuorena auto-onnettomuudessa kuolleesta Samuelista. Mosaiikkiromaaniksikin teosta on kutsuttu, mutta ei se ole staattinen kuten mosaiikki, se on pikemminkin tila-aika –taidetta, monessa vierekkäisessä ruudussa yhtä aikaa tapahtuva teos. Jos katsot läheltä, näet vain rakeisen, pikselöidyn värisotkun. Jos katsot kauempaa, kuva elää, liikkuu ja muuttuu. Tähänkin kirjaan oli taas helmetin pitkät jonot, mutta odotus kannatti. Teos on moniääninen romaani parhaimmillaan. Päähenkilö on Samuel, mutta  häntä katsotaan vain ystävien ja tuttavien silmin ja hänestä kerrotaan vain heidän suullaan. Yksi monista minäkertojista on taustahahmoksi jäävä kirjailija, joka on ottanut tehtäväkseen etsiä totuutta Samuelista. Muut minäkertojat ovat ihmisiä, jotka ovat tunteneet Samuelin. Teos rakentuu Samuelin ystävien haa...