Siirry pääsisältöön

Lempi



Minna Rytisalo: Lempi


Lempi on lappilainen kauppiaantytär. Hän on romaanin päähenkilö, mutta hänen tarinaansa kertovat toiset. Lukija saa kuulla Lempistä rakastavan aviomiehen, vihamiehen ja siskon näkökulmasta. Kerrontaratkaisu toimii erittäin hyvin ja tuo ristivalotusta tapahtumiin sekä jännitettä teokseen.

Tarina alkaa 1944, kun Viljami palaa sodasta kotiin lappilaiselle syrjäkylälle Pursuojalle. Tila on säästynyt hävitykseltä, vaikka monien naapurien tilojen on käynyt saksalaisten käsissä huonommin. Koti ei silti ole sama, jonka Viljami jätti, kun kutsunnat osuivat kohdalle. Rakas Lempi-vaimo on poissa. Lempin kerrotaan lähteneen saksalaisten matkaan. Viljamin suru on suuri ja itsesyytökset ankaria. Lempi oli ylioppilas, tottunut parempiin oloihin, ja Viljami oli aina pelännyt, ettei hän kauan jaksaisi köyhän pientilan emäntänä. Viljami pelkää kotiin paluuta, lapsen ja surun kohtaamista sekä isänä olemista. Kaunis, kuulas kieli ei ihan istu kouluja käymättömän pientilallisen pojan suuhun ja ajatuksiin ja ensi luvussa lukija vähän miettii, eikö Viljamin pitäisi kertoa Lempistä omalla kielellään.

Palvelustyttö Ellin kertomus Lempistä on säälimätön. Se sykkii vihaa ja mustasukkaisuutta. Rakkaus on Ellille ylellisyyttä. Kyse on selviytymistaistelusta. Elli on jäänyt Pursuojalle hoitamaan tilaa sekä Viljamin ja Lempin vastasyntynyttä lasta. Hän odottaa Viljamia kotiin, kaipaa tätä, on varma, että Viljami vihdoin huomaa hänenkin arvonsa, kun laiska hienohelma Lempi on poissa. Elli on kokenut kovia vieraiden palveluksessa pienestä pitäen ja hänen unelmansa on yksinkertainen. Viljami ja Pursuojan emännyys riittäisivät hänelle loppuiäksi.

Lempin tarinan puuttuvat palaset kertoo hänen sisarensa. Sisko on Lempin kaksoissisar, haaveilevaa Lempiä älykkäämpi ja tätä lujempaa ainesta. Hän pääsee kotikauppalassa töihin saksalaisten esikuntaan kielitaitonsa vuoksi, rakastuu ja lähtee lopulta saksalaisen upseerin morsiamena Norjan kautta Saksaan. Ihmisten kohtalot muuttuvat kun maailman tilanne muuttuu, ja Saksa häviää sodan. Sisko saa huomata olevansa vierasmaalainen ja outo, ei-toivottu morsian, jota sulhanen ei lopulta kehtaa äidilleen esitellä. Sisko on vahva ja kasvaa vaikeuksien myötä, taistelee tiensä takaisin Suomeen sisarensa lasta hoitamaan eikä usko kertomusta siitä, että Lempi olisi lähtenyt saksalaisen matkaan kuten hän itse. Hän tuntee sisarensa ja tietää, että Lempi ei olisi tehnyt niin. Eihän hän edes osannut saksaa.

Minna Rytisalo on kirjoittanut hienon romaanin suurista tunteista ja teoista. Teksti kantaa mukanaan kirkkaan aallon lailla. Sota luo kehykset yksilöiden tarinoille ja kuljettaa juonta eteenpäin. Viljami, Elli ja Sisko kokevat ensirakkauden ja selviytyvät pettymyksestä ja surusta kukin tavallaan. Pienistä valinnoista kasvavat isommat kohtalot, ja lukija kiiruhtaa henkilöiden kanssa eteenpäin, eksyy ja yllättyy, kun näkökulma vaihtuu ja kaikki olikin toisin kuin miltä ensin näytti.





Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jälkeen vedenpaisumuksen

P.C. Jersild: Jälkeen vedenpaisumuksen (Efter floden) , suom. Pirkko Talvio-Jaatinen P.C.Jersildin Jälkeen vedenpaisumuksen on ilmestynyt Ruotsissa 1982, suomennos 1983. Teos on julma dystopia ydinsodan jälkeisestä ajasta. Tapahtuma-ajankohta on noin 30 vuotta ydinsodan jälkeen. Teos on tietysti aikansa tuote, mutta se on kestänyt hyvin aikaa. Jersild ei ole yrittänytkään kuvailla poliittisia olosuhteita, sodan syitä ja syyllisiä, ei liioin katastrofin vaiheita muuten kuin päähenkilön ja sivuhenkilöiden puheissa. Hän on keskittynyt joukkoon ihmisiä, jotka yrittävät selviytyä silloin, kun yhteiskunta on palannut kivikauteen. Kun ajan teknologiasta mainitaan vain romuttuneita jäänteitä, ei synny tahatonta huumoria lankapuhelimista ja muista tulevaisuuteen  sijoitettujen, vuosia sitten kirjoitettujen dystopioiden yksityiskohdista. Teoksen maailmassa ei ole valtiota, ei lakeja eikä niiden valvojia. Infrastruktuuria ei ole. Ei ole sähköä. Elinkelpoisia asuntoja on vain vähän. La...

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan...

Kazuo Ishiguro: Surullinen pianisti

Pieni kaupunki on kriittisessä tilanteessa ja odottaa pelastajaa. Kyse ei kuitenkaan ole esimerkiksi pandemiasta, vaan musiikista. Kaupunki ottaa taiteen vakavasti. Tilanteen pelastaja, kuuluisa pianisti Ryder, ei kuitenkaan ole tilanteen tasalla. Kazuo Ishiguron Surullinen pianisti (suom. Helene Bützov)  muistuttaa rakenteeltaan musiikkia ja siten siihen onkin helpointa suhtautua. Samoja teemoja ja sävelkulkuja nousee esiin erilaisina muunnoksina. Teoksessa myös puhutaan paljon musiikista ja pienen kaupungin kulttuuripiirit suhtautuvat siihen melkein kuin uskontoon. Yhden onnistuneen konsertin katsotaan korjaavan kaiken. Mutta minkä kaiken, se jää lukijalle epäselväksi varsinkin, jos teokseen yrittää suhtautua romaanina. Juonikulkuja alkaa ja toistuu, mutta tapahtumien kulku noudattaa unen logiikkaa.  Pianistilla on vain yksi päivä ennen suurta ja tärkeää konserttia. Hän tapaa lukuisia ihmisiä, jotka kaikki haluavat häneltä jotakin heti hänen saavuttuaan hotelliin, ja jo...