Konfiguraatio

J. Ryan Stradal: Keskilännen keittiöt; suom. Mari Hallivuori Lipeäkalasta se alkaa, huikea tarina Eva Thorvaldin kasvusta huippukokiksi. Olisiko Minnesotassa syntyneestä skandinaavitaustaisesta Evasta koskaan tullut ruokahifistelijöiden keittiöjumalatar, jonka tuhansia dollareita maksaville illalliskutsuille on yli vuosien jono, jos hänen isäänsä Lars Thorvaldia ei olisi nuorena pakotettu valmistamaan lipeäkalaa vuodesta toiseen? Isä Lars hakeutuu sittemmin kokin ammattiin ja menee naimisiin sommelierin kanssa. Isä suunnittelee vastasyntyneelle tyttärelleen ruokalistan, joka sisältää porsaankylkeä ja porkkanakakkua. Vastasyntyneen hampaattomuus on toki haaste. Oliivitahna varmaankin onnistuisi? Porkkanakakku on kirjan resepteistä ensimmäinen. Esikoisteoksessaan Keskilännen keittiöt J. Ryan Stradal kertoo Evan tarinan monen eri näkökulmahenkilön kautta: serkun, lukioaikaisen poikaystävän, kilpailijattaren ynnä muiden, jotka ovat aiemmin vilahtaneet toisten tarinoissa. Kaikissa...

Haruki Murakami: Maailmanloppu ja ihmemaa - Suom. Raisa Porrasmaa. Haruki Murakamin Maailmanloppu ja ihmemaa on ilmestynyt Japanissa jo vuonna 1985. Se luokitellaan usein dystopiaksi, mutta mikään perinteinen dystopia se ei ole. Sitä voisi hyvin nimittää vaikka psykologiseksi surrealismiksi. Tapahtumat sijoittuvat toisaalta Tokioon, joka ei ole ihan Tokio tai on vähän enemmän kuin Tokio: ”kovaksikeitetty ihmemaa”. Joka toinen luku sijoittuu Maailmanloppuun. Se on salaperäinen muurien ympäröimä kaupunki, josta ei kukaan sinne saapunut enää pääse pois. Henkilöillä ei ole nimiä. Heitä kutsutaan neidiksi, vanhukseksi, portinvartijaksi, tytöksi, kirjastonhoitajaksi, tohtoriksi. Nimitys syntyy tehtävästä tai suhteesta muihin. Niinhän ihmisen minuuskin rakentuu. Nimettömyys vain korostaa kirjan teemaa, ruumiin ja psyyken yhteyttä. Minäkertoja on hänkin nimetön, suuryritys Systeemin palveluksessa oleva laskija, jonka ainutlaatuista kykyä kilpaileva  yritys Tehdas jahtaa. Hänelle on...

Margaret Atwood: Uusi maa, suom. Kristiina Drews Uusi maa päättää MaddAddam-scifitrilogian. Bioteknologiaan keskittyneiden suuryritysten tiedemiesten luoma pandemia on tuhonnut melkein koko ihmiskunnan. Uusi maa jatkuu siitä, mihin Herran tarhurit loppuu. Toby ja Ren ovat kohdanneet crakelaiset ja Lumimies-Jimmyn pelastaessaan Renin parasta ystävää Amandaa raakojen rikollisten käsistä. Uuden maan miljöö on alue Pohjois-Amerikan länsirannikolla. Pandemian eloonjääneitä on parikymmentä, crakelaisia kolmisenkymmentä. Muualla maailmassa saattaa olla lisää homo sapiens-lajin eloonjääneitä, mutta näkökulmahenkilöt eivät voi sitä tietää, koska viestintävälineitä ei ole. Crakelaisia ei muualla maailmassa ole, koska he ovat uusi ihmislaji, geeniteknologian menetelmin kehitetty. Kaksi eri ihmislajia alkaa elää rinnakkain ja rakentaa uutta maailmaa. Lajit ovat biologialtaan erilaisia, ja se hämmentää molempia lajeja. Crakelaisnaisilla esimerkiksi on kiima-aika. Crakelaisilla ei ole sää...

Margaret Atwood: Herran tarhurit, suom. Kristiina Drews Luin Herran tarhurit jo suomennoksen ilmestymisvuonna (2010), mutta silloin se ei tehnyt erityistä vaikutusta. Mielenkiintoista, miten edeltävä lukukokemus voi vaikuttaa jälkimmäiseen tekstiin. Herran tarhurit on Oryxin ja Craken jatko-osa. Se toimii kyllä itsenäisenä teoksenakin, mutta kokemus ei ole ollenkaan sama! Herran tarhurit käsittelee samaa ajanjaksoa kuin Oryx ja Crake, mutta tapahtumat sijoittuvat rahvaanmaille. Tarhurit ovat uskonlahko, joka uskoo yksinkertaiseen elämään ja varautuu ihmiskunnan tuhoon, vedettömään tulvaan. He viljelevät kattopuutarhoissa, elävät yksinkertaisesti, valmistavat vaatteensa ja tarve-esineensä kierrätysmateriaalista sekä säilövät ruokaa ja selviytymisvarusteita salaisiin Ararateihinsa. He etsivät raamatusta ekologista sanomaa ja laativat hagiografioita myös myöhempien aikojen ihmisistä, jotka ovat toimineet luonnon ja ihmisten hyväksi. Yhteisöä johtavat Aatamit ja Eevat. Toby on ...

Margaret Atwood: Oryx ja Crake, suom. Kristiina Drews Oryx ja Crake on dystopia siitä, mitä voi tapahtua kun ihminen peukaloi luontoa ja tavoittelee voittoa. Tarina alkaa autiolta rannalta, jossa yksinäinen Lumimies pakenee vihamieliseksi käyneen auringon säteitä ja koettaa kärsivällisesti opastaa uutta kaunista ja naiivia ihmisrotua elämään maailmassa, johon heidät tehtiin. Lumimies luulee olevansa viimeinen homo sapiens -lajin edustaja. Kertomuksessa kulkevat rinnakkain Lumimiehen selviytymiskamppailu ja hänen muistonsa menneestä maailmasta. Atwood ei kerro aikakautta, mutta kaksituhattalukua eletään. Tapahtumapaikkana on Pohjois-Amerikka. Kertomuksessa se oli jakautunut hyväosaisten ja syrjäytyneiden alueisiin. Oli olemassa rahvaanmaat ja suuryritysten suljetut, vartioidut asuinalueet. Aidoin ympäröityjä, vartioituja asuinalueita on Yhdysvalloissa jo nyt, mutta Atwoodin dystopiassa tämä kehityskulku on pitemmällä ja alueet täysin eriytyneitä. Suuryritykset tarjosivat työnteki...

P.C. Jersild: Jälkeen vedenpaisumuksen (Efter floden) , suom. Pirkko Talvio-Jaatinen P.C.Jersildin Jälkeen vedenpaisumuksen on ilmestynyt Ruotsissa 1982, suomennos 1983. Teos on julma dystopia ydinsodan jälkeisestä ajasta. Tapahtuma-ajankohta on noin 30 vuotta ydinsodan jälkeen. Teos on tietysti aikansa tuote, mutta se on kestänyt hyvin aikaa. Jersild ei ole yrittänytkään kuvailla poliittisia olosuhteita, sodan syitä ja syyllisiä, ei liioin katastrofin vaiheita muuten kuin päähenkilön ja sivuhenkilöiden puheissa. Hän on keskittynyt joukkoon ihmisiä, jotka yrittävät selviytyä silloin, kun yhteiskunta on palannut kivikauteen. Kun ajan teknologiasta mainitaan vain romuttuneita jäänteitä, ei synny tahatonta huumoria lankapuhelimista ja muista tulevaisuuteen  sijoitettujen, vuosia sitten kirjoitettujen dystopioiden yksityiskohdista. Teoksen maailmassa ei ole valtiota, ei lakeja eikä niiden valvojia. Infrastruktuuria ei ole. Ei ole sähköä. Elinkelpoisia asuntoja on vain vähän. La...

Terhi Nikulainen: Menneisyyteen tatuoitu Terhi Nikulaisen uusimman dekkarin päähenkilö on Vera Ranta, venäläissyntyinen ylikonstaapeli. Tatuointistudion omistaja, nuori Josefiina Malmberg, löytyy studiostaan murhattuna. Vera ja hänen työparinsa Voitto saavat tapauksen selvitettäväkseen. Vera on poliisina outo lintu, kaunis ja tyylikäs nainen, joka pukeutuu mekkoihin ja korkokenkiin ja teitittelee kuulusteltaviaan. Koska hän on kaunis nainen, hänen pitää edetäkseen olla kaksin verroin mieskollegoja pätevämpi, ja sitä hän onkin. Hän ei tuijota vain tosiasioita, vaan uskoo vaistoihinsa. Juoni etenee kuulusteluiden ja löydösten kautta ja yllättää käänteillään. Josefiinan lähipiiriä epäillään. Murha vaikuttaa ensin huumausainerikokselta, sillä Josefiinan kotoa löytyy kannabisviljelmä. Mutta jotakin Josefiinan työtoveri ja ystävä Anette salaa, ja Vera aikoo saada selville, mitä. Sitten selviää, että muitakin tatuoijatyttöjä on murhattu Amsterdamissa. Onko Anetten asunnon ympärill...