Siirry pääsisältöön

Suzanne Collins: Balladi Laululinnuista ja käärmeistä

 Miksiköhän dystopiat ovat niin suosittuja nuortenkirjoja? Tässä taas uusi. Collinsin Balladi laululinnuista ja käärmeistä (suom. Helene Bützow) on jatkoa suositulle Nälkäpeli-sarjalle. Se kertoo ajasta, jolloin Panemin valtion sisällissota on vielä tuore ja Nälkäpeli vasta muotoutumassa. Päähenkilönä on tuleva presidentti Coriolanus Snow nuorena koulupoikana.

Collinsin luomassa maailmassa taistellaan niukoista resursseista ekokatastrofin jälkeen. Valtaapitävä pääkaupunki Capitol hallitsee julmasti maan muita vyöhykkeitä, joiden kapinaa ei unohdeta eikä anneta anteeksi. Kosto on jatkuvaa. Joka vuosi Elonkorjuu-päivänä jokaisen kahdentoista vyöhykkeen on pakko luovuttaa kaksi nuorta Capitoliin Nälkäpeliin, taistelemaan keskenään kuolemaan asti. Panem et circenses, leipää ja sirkushuveja.

Nälkäpeliä suunnittelee ja kehittää tohtori Gaul, etevä geeniteknikko. Kirjan teemana on vanha kysymys siitä, onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha, sivistynyt vai eläimellinen. Teema ilmenee esimerkiksi tohtori Gaulin geenimanipuloiduissa eläimissä sekä Gaulin vankassa mielipiteessä siitä, että ihminen on pohjimmiltaan paha ja eläimellinen ja saisi aikaan vain tuhoa ilman kontrollia. Tribuutteja kohdellaan kuin eläimiä ja heidän ihmisarvonsa kielletään. Eläimiä taas kohdellaan kuin hyödykkeitä ja niitä jalostetaan ja muunnellaan ihmiselle ja varsinkin vallanpitäjille käyttökelpoisemmiksi.

Kertomuksen vuonna nälkäpeliä on uudistettu. Tribuuttien lisäksi on valittu myös ohjaajat, kaksikymmentäneljä nuorta Capitolin valiokoulusta. Ohjaajien joukkoon valitaan myös Coriolanus Snow. Snow’n suku on vanhaa ja ylhäistä, mutta pahasti köyhtynyttä. Coriolanus ja hänen perheensä näkevät myös nälkää. Perheestä on hengissä enää Coriolanus, hänen serkkunsa Tigris ja molempien vanha isoäiti. 

Coriolanus ja 23 muuta luokkatoveria saavat kukin tribuutin ohjattavakseen. Coriolanuksen tribuutti on Lucy Gray -niminen tyttö vyöhykkeeltä 12. Lucy on pienikokoinen ja tyttö. Hänen voitonmahdollisuutensa ovat siis heikot, koska nälkäpelissä voitetaan voimalla. Lucylla on kuitenkin jotain, mitä muilla tribuuteilla ei ole – älyä, hieno lauluääni sekä esiintymistaitoa ja niiden myötä mahdollisuus voittaa yleisö puolelleen ja tukijakseen. Coriolanus on päättänyt hankkia tribuuttinsa voitolla myönteistä julkisuutta parantaakseen asemiaan yliopistostipendien jaossa. 

Collins käsittelee teemaa ihmisen hyvyydestä ennen kaikkea päähenkilönsä Coriolanuksen valintojen kautta. Coriolanuksen ystävä ja luokkatoveri on Sejanus, jonka roolifunktiona on peilata Coriolanusta. Sejanuksen varakas nousukasperhe on kotoisin vyöhykkeeltä kaksi. Capitoliin he ovat päässeet menestyvän liikeyrityksensä kautta. Sejanus on idealisti, joka uskoo ihmiseen ja ymmärtää, että vyöhykkeiden ihmisiä pitäisi auttaa ja kouluttaa eikä alistaa ja kontrolloida. Coriolanus on opportunisti. Pojilla on sama koulutus, mutta heidän valintansa ovat erilaisia. 

Coriolanus rakastuu tribuuttiinsa Lucyyn. Mihin hän on valmis tämän vuoksi? Vai pohjimmiltaan vain oman asemansa vuoksi, Lucya muiden ohella hyväksi käyttäen? Mitä Coriolanus valitsee, kun lopulta on tehtävä valinta oman uran edistämisen ja rakkauden välillä? 

Balladi laululinnuista ja käärmeistä ei liene viimeinen Panemin raakalaismaisesta yhteiskunnasta kertova teos, koska se päättyy cliffhangeriin, josta voisi jatkaa tarinaa useampaakin suuntaan.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan...

Jälkeen vedenpaisumuksen

P.C. Jersild: Jälkeen vedenpaisumuksen (Efter floden) , suom. Pirkko Talvio-Jaatinen P.C.Jersildin Jälkeen vedenpaisumuksen on ilmestynyt Ruotsissa 1982, suomennos 1983. Teos on julma dystopia ydinsodan jälkeisestä ajasta. Tapahtuma-ajankohta on noin 30 vuotta ydinsodan jälkeen. Teos on tietysti aikansa tuote, mutta se on kestänyt hyvin aikaa. Jersild ei ole yrittänytkään kuvailla poliittisia olosuhteita, sodan syitä ja syyllisiä, ei liioin katastrofin vaiheita muuten kuin päähenkilön ja sivuhenkilöiden puheissa. Hän on keskittynyt joukkoon ihmisiä, jotka yrittävät selviytyä silloin, kun yhteiskunta on palannut kivikauteen. Kun ajan teknologiasta mainitaan vain romuttuneita jäänteitä, ei synny tahatonta huumoria lankapuhelimista ja muista tulevaisuuteen  sijoitettujen, vuosia sitten kirjoitettujen dystopioiden yksityiskohdista. Teoksen maailmassa ei ole valtiota, ei lakeja eikä niiden valvojia. Infrastruktuuria ei ole. Ei ole sähköä. Elinkelpoisia asuntoja on vain vähän. La...

Kazuo Ishiguro: Surullinen pianisti

Pieni kaupunki on kriittisessä tilanteessa ja odottaa pelastajaa. Kyse ei kuitenkaan ole esimerkiksi pandemiasta, vaan musiikista. Kaupunki ottaa taiteen vakavasti. Tilanteen pelastaja, kuuluisa pianisti Ryder, ei kuitenkaan ole tilanteen tasalla. Kazuo Ishiguron Surullinen pianisti (suom. Helene Bützov)  muistuttaa rakenteeltaan musiikkia ja siten siihen onkin helpointa suhtautua. Samoja teemoja ja sävelkulkuja nousee esiin erilaisina muunnoksina. Teoksessa myös puhutaan paljon musiikista ja pienen kaupungin kulttuuripiirit suhtautuvat siihen melkein kuin uskontoon. Yhden onnistuneen konsertin katsotaan korjaavan kaiken. Mutta minkä kaiken, se jää lukijalle epäselväksi varsinkin, jos teokseen yrittää suhtautua romaanina. Juonikulkuja alkaa ja toistuu, mutta tapahtumien kulku noudattaa unen logiikkaa.  Pianistilla on vain yksi päivä ennen suurta ja tärkeää konserttia. Hän tapaa lukuisia ihmisiä, jotka kaikki haluavat häneltä jotakin heti hänen saavuttuaan hotelliin, ja jo...