Siirry pääsisältöön

Suzanne Collins: Balladi Laululinnuista ja käärmeistä

 Miksiköhän dystopiat ovat niin suosittuja nuortenkirjoja? Tässä taas uusi. Collinsin Balladi laululinnuista ja käärmeistä (suom. Helene Bützow) on jatkoa suositulle Nälkäpeli-sarjalle. Se kertoo ajasta, jolloin Panemin valtion sisällissota on vielä tuore ja Nälkäpeli vasta muotoutumassa. Päähenkilönä on tuleva presidentti Coriolanus Snow nuorena koulupoikana.

Collinsin luomassa maailmassa taistellaan niukoista resursseista ekokatastrofin jälkeen. Valtaapitävä pääkaupunki Capitol hallitsee julmasti maan muita vyöhykkeitä, joiden kapinaa ei unohdeta eikä anneta anteeksi. Kosto on jatkuvaa. Joka vuosi Elonkorjuu-päivänä jokaisen kahdentoista vyöhykkeen on pakko luovuttaa kaksi nuorta Capitoliin Nälkäpeliin, taistelemaan keskenään kuolemaan asti. Panem et circenses, leipää ja sirkushuveja.

Nälkäpeliä suunnittelee ja kehittää tohtori Gaul, etevä geeniteknikko. Kirjan teemana on vanha kysymys siitä, onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha, sivistynyt vai eläimellinen. Teema ilmenee esimerkiksi tohtori Gaulin geenimanipuloiduissa eläimissä sekä Gaulin vankassa mielipiteessä siitä, että ihminen on pohjimmiltaan paha ja eläimellinen ja saisi aikaan vain tuhoa ilman kontrollia. Tribuutteja kohdellaan kuin eläimiä ja heidän ihmisarvonsa kielletään. Eläimiä taas kohdellaan kuin hyödykkeitä ja niitä jalostetaan ja muunnellaan ihmiselle ja varsinkin vallanpitäjille käyttökelpoisemmiksi.

Kertomuksen vuonna nälkäpeliä on uudistettu. Tribuuttien lisäksi on valittu myös ohjaajat, kaksikymmentäneljä nuorta Capitolin valiokoulusta. Ohjaajien joukkoon valitaan myös Coriolanus Snow. Snow’n suku on vanhaa ja ylhäistä, mutta pahasti köyhtynyttä. Coriolanus ja hänen perheensä näkevät myös nälkää. Perheestä on hengissä enää Coriolanus, hänen serkkunsa Tigris ja molempien vanha isoäiti. 

Coriolanus ja 23 muuta luokkatoveria saavat kukin tribuutin ohjattavakseen. Coriolanuksen tribuutti on Lucy Gray -niminen tyttö vyöhykkeeltä 12. Lucy on pienikokoinen ja tyttö. Hänen voitonmahdollisuutensa ovat siis heikot, koska nälkäpelissä voitetaan voimalla. Lucylla on kuitenkin jotain, mitä muilla tribuuteilla ei ole – älyä, hieno lauluääni sekä esiintymistaitoa ja niiden myötä mahdollisuus voittaa yleisö puolelleen ja tukijakseen. Coriolanus on päättänyt hankkia tribuuttinsa voitolla myönteistä julkisuutta parantaakseen asemiaan yliopistostipendien jaossa. 

Collins käsittelee teemaa ihmisen hyvyydestä ennen kaikkea päähenkilönsä Coriolanuksen valintojen kautta. Coriolanuksen ystävä ja luokkatoveri on Sejanus, jonka roolifunktiona on peilata Coriolanusta. Sejanuksen varakas nousukasperhe on kotoisin vyöhykkeeltä kaksi. Capitoliin he ovat päässeet menestyvän liikeyrityksensä kautta. Sejanus on idealisti, joka uskoo ihmiseen ja ymmärtää, että vyöhykkeiden ihmisiä pitäisi auttaa ja kouluttaa eikä alistaa ja kontrolloida. Coriolanus on opportunisti. Pojilla on sama koulutus, mutta heidän valintansa ovat erilaisia. 

Coriolanus rakastuu tribuuttiinsa Lucyyn. Mihin hän on valmis tämän vuoksi? Vai pohjimmiltaan vain oman asemansa vuoksi, Lucya muiden ohella hyväksi käyttäen? Mitä Coriolanus valitsee, kun lopulta on tehtävä valinta oman uran edistämisen ja rakkauden välillä? 

Balladi laululinnuista ja käärmeistä ei liene viimeinen Panemin raakalaismaisesta yhteiskunnasta kertova teos, koska se päättyy cliffhangeriin, josta voisi jatkaa tarinaa useampaakin suuntaan.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lempi

Minna Rytisalo: Lempi Lempi on lappilainen kauppiaantytär. Hän on romaanin päähenkilö, mutta hänen tarinaansa kertovat toiset. Lukija saa kuulla Lempistä rakastavan aviomiehen, vihamiehen ja siskon näkökulmasta. Kerrontaratkaisu toimii erittäin hyvin ja tuo ristivalotusta tapahtumiin sekä jännitettä teokseen. Tarina alkaa 1944, kun Viljami palaa sodasta kotiin lappilaiselle syrjäkylälle Pursuojalle. Tila on säästynyt hävitykseltä, vaikka monien naapurien tilojen on käynyt saksalaisten käsissä huonommin. Koti ei silti ole sama, jonka Viljami jätti, kun kutsunnat osuivat kohdalle. Rakas Lempi-vaimo on poissa. Lempin kerrotaan lähteneen saksalaisten matkaan. Viljamin suru on suuri ja itsesyytökset ankaria. Lempi oli ylioppilas, tottunut parempiin oloihin, ja Viljami oli aina pelännyt, ettei hän kauan jaksaisi köyhän pientilan emäntänä. Viljami pelkää kotiin paluuta, lapsen ja surun kohtaamista sekä isänä olemista. Kaunis, kuulas kieli ei ihan istu kouluja käymättömän pie...

Yasunari Kawabata: Lumen maa

Yasunari Kawabatan Lumen maa (suom. Yrjö Kivimies) on kaunis ja vähän hämmentäväkin teos. Kawabata kuvaa omaa kulttuuriaan niin hienovireisesti, että länsimaisen lukijan on vaikeaa täysin ymmärtää sen teemoja. Päähenkilöt ovat tokiolainen Shimamura, lumisen vuoristoseudun kylpylään aika ajoin matkustava mies sekä Komako, vuoristoseudulla syntynyt tyttö, yksi kylpylän geishoista. Kolmannen persoonan kertoja näkee Shimamuran ajatuksiin, mutta Komakosta kerrotaan vain vuorosanat ja häntä katsotaan ulkoapäin. Komako on elämänläheinen ja intohimoinen, hänessä ilmenevät luonnonläheisyys ja perinteinen japanilainen estetiikka. Tokiolainen Shimamura puolestaan on syventynyt länsimaiseen kulttuuriin, varsinkin esittävään estetiikkaan kuten teatteriin ja tanssiin. Hän etsii kylpylästä elämyksiä ja ihailua kaupunkielämään ja perheeseensä kyllästyttyään. Henkilöt ja heidän vuorovaikutuksensa siis edustavat myös perinteisen japanilaisen kulttuurin ja länsimaisen kulttuurin kohtaamista ja kultt...

Kaikki se, mitä en muista

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se, mitä en muista Jonas Hassen Khemiri on paljon palkittu ruotsalainen nykykirjailija. Kaikki se mitä en muista on hänen neljäs romaaninsa. Se kertoo nuorena auto-onnettomuudessa kuolleesta Samuelista. Mosaiikkiromaaniksikin teosta on kutsuttu, mutta ei se ole staattinen kuten mosaiikki, se on pikemminkin tila-aika –taidetta, monessa vierekkäisessä ruudussa yhtä aikaa tapahtuva teos. Jos katsot läheltä, näet vain rakeisen, pikselöidyn värisotkun. Jos katsot kauempaa, kuva elää, liikkuu ja muuttuu. Tähänkin kirjaan oli taas helmetin pitkät jonot, mutta odotus kannatti. Teos on moniääninen romaani parhaimmillaan. Päähenkilö on Samuel, mutta  häntä katsotaan vain ystävien ja tuttavien silmin ja hänestä kerrotaan vain heidän suullaan. Yksi monista minäkertojista on taustahahmoksi jäävä kirjailija, joka on ottanut tehtäväkseen etsiä totuutta Samuelista. Muut minäkertojat ovat ihmisiä, jotka ovat tunteneet Samuelin. Teos rakentuu Samuelin ystävien haa...