Siirry pääsisältöön

Suzanne Collins: Balladi Laululinnuista ja käärmeistä

 Miksiköhän dystopiat ovat niin suosittuja nuortenkirjoja? Tässä taas uusi. Collinsin Balladi laululinnuista ja käärmeistä (suom. Helene Bützow) on jatkoa suositulle Nälkäpeli-sarjalle. Se kertoo ajasta, jolloin Panemin valtion sisällissota on vielä tuore ja Nälkäpeli vasta muotoutumassa. Päähenkilönä on tuleva presidentti Coriolanus Snow nuorena koulupoikana.

Collinsin luomassa maailmassa taistellaan niukoista resursseista ekokatastrofin jälkeen. Valtaapitävä pääkaupunki Capitol hallitsee julmasti maan muita vyöhykkeitä, joiden kapinaa ei unohdeta eikä anneta anteeksi. Kosto on jatkuvaa. Joka vuosi Elonkorjuu-päivänä jokaisen kahdentoista vyöhykkeen on pakko luovuttaa kaksi nuorta Capitoliin Nälkäpeliin, taistelemaan keskenään kuolemaan asti. Panem et circenses, leipää ja sirkushuveja.

Nälkäpeliä suunnittelee ja kehittää tohtori Gaul, etevä geeniteknikko. Kirjan teemana on vanha kysymys siitä, onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha, sivistynyt vai eläimellinen. Teema ilmenee esimerkiksi tohtori Gaulin geenimanipuloiduissa eläimissä sekä Gaulin vankassa mielipiteessä siitä, että ihminen on pohjimmiltaan paha ja eläimellinen ja saisi aikaan vain tuhoa ilman kontrollia. Tribuutteja kohdellaan kuin eläimiä ja heidän ihmisarvonsa kielletään. Eläimiä taas kohdellaan kuin hyödykkeitä ja niitä jalostetaan ja muunnellaan ihmiselle ja varsinkin vallanpitäjille käyttökelpoisemmiksi.

Kertomuksen vuonna nälkäpeliä on uudistettu. Tribuuttien lisäksi on valittu myös ohjaajat, kaksikymmentäneljä nuorta Capitolin valiokoulusta. Ohjaajien joukkoon valitaan myös Coriolanus Snow. Snow’n suku on vanhaa ja ylhäistä, mutta pahasti köyhtynyttä. Coriolanus ja hänen perheensä näkevät myös nälkää. Perheestä on hengissä enää Coriolanus, hänen serkkunsa Tigris ja molempien vanha isoäiti. 

Coriolanus ja 23 muuta luokkatoveria saavat kukin tribuutin ohjattavakseen. Coriolanuksen tribuutti on Lucy Gray -niminen tyttö vyöhykkeeltä 12. Lucy on pienikokoinen ja tyttö. Hänen voitonmahdollisuutensa ovat siis heikot, koska nälkäpelissä voitetaan voimalla. Lucylla on kuitenkin jotain, mitä muilla tribuuteilla ei ole – älyä, hieno lauluääni sekä esiintymistaitoa ja niiden myötä mahdollisuus voittaa yleisö puolelleen ja tukijakseen. Coriolanus on päättänyt hankkia tribuuttinsa voitolla myönteistä julkisuutta parantaakseen asemiaan yliopistostipendien jaossa. 

Collins käsittelee teemaa ihmisen hyvyydestä ennen kaikkea päähenkilönsä Coriolanuksen valintojen kautta. Coriolanuksen ystävä ja luokkatoveri on Sejanus, jonka roolifunktiona on peilata Coriolanusta. Sejanuksen varakas nousukasperhe on kotoisin vyöhykkeeltä kaksi. Capitoliin he ovat päässeet menestyvän liikeyrityksensä kautta. Sejanus on idealisti, joka uskoo ihmiseen ja ymmärtää, että vyöhykkeiden ihmisiä pitäisi auttaa ja kouluttaa eikä alistaa ja kontrolloida. Coriolanus on opportunisti. Pojilla on sama koulutus, mutta heidän valintansa ovat erilaisia. 

Coriolanus rakastuu tribuuttiinsa Lucyyn. Mihin hän on valmis tämän vuoksi? Vai pohjimmiltaan vain oman asemansa vuoksi, Lucya muiden ohella hyväksi käyttäen? Mitä Coriolanus valitsee, kun lopulta on tehtävä valinta oman uran edistämisen ja rakkauden välillä? 

Balladi laululinnuista ja käärmeistä ei liene viimeinen Panemin raakalaismaisesta yhteiskunnasta kertova teos, koska se päättyy cliffhangeriin, josta voisi jatkaa tarinaa useampaakin suuntaan.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan äidistään? Vi

Suomen lasten historia

Jussi Kaakinen, Juha Kuisma, Kirsti Manninen: Suomen lasten historia  Suomen lasten historia on lapsille kirjoitettu historiateos. Suomen historia käsitellään tarinoina, joiden päähenkilöt ovat lapsia ja nuoria. Tarinoiden jälkeen on tietoaukeama, jossa esitellään ajankohtaan liittyvä fakta-aineisto, jossa ajalle keskeisiä tapahtumia tai ilmiöitä nostetaan esiin. Tarinoiden dramaturgia on hyvä. Jokainen kertomus sisältää jonkin tilanteen, joka koskettaa nuoria päähenkilöitä. Suurin kertomuksista on myös enemmän sosiaali- ja taloushistoriaa kuin poliittista historiaa. Menneiden aikojen arki on vahvasti läsnä. Tarinoissa on käytetty kolmannen persoonan kertojaa. Kieli on selkeää yleiskieltä. Vasta viimeisissä lähihistoriaa käsittelevissä tarinoissa käytetään enemmän puhekieltä. Kaiken kaikkiaan teos on paitsi pätevä oppikirja,myös mahdollinen iltasatukirja. Alakoululaiset löytävät tietoaukeamista paljon materiaalia hissantuntien projekteihin ja esitelmiin. Jussi Kaakisen kuvitu

Ian McEwan: Kaltaiseni koneet

Kaltaiseni koneet (suom. Juhani Lindholm) kertoo vaihtoehtoisesta historiasta, jossa Britanniassa jo vuonna 1982 on olemassa kehittyneitä androideja, matemaatikko Alan Turing on yhä hengissä, Margaret Thatcher häviää vaalit 1982 ja työväenpuolueen Tony Bennistä tulee pääministeri. Vuodella 1982 McEwan kumartaa Blade Runnerille, joka ilmestyi 1982 ja jonka dystopiamaailmassa kehittyneet androidit aiheuttavat ongelmia vuonna 2019. Vaikka teknologia on niin kehittynyttä, että kyetään rakentamaan ajattelevia, oppivia ja tuntevia androideja, yhteiskunnan ongelmat ovat vuonna 1982 samoja kuin nykypäivän Britanniassakin: köyhyyttä, työttömyyttä, asunnottomuutta, terveyden- ja vanhustenhuollon ongelmia, rikollisuutta, rotukysymyksiä, sukupuolikysymyksiä, ilmastoa… Kaikki viheliäiset ongelmat silloinkin ratkaisematta, ja niitä yritetään ratkoa demokratian keinoin. Esimerkiksi Cambridge Analytican tarjoamia dataan perustuvia progandapalveluita sen sijaan teoksen todellisuudessa ei ole tai e