Nobel-palkittu Luigi Pirandello oli modernin näytelmän luoja, mutta myös loistava novellisti. Hänen vahvuutensa on ihmiskuvaus ja sosiaalisten tilanteiden tarkka havainnointi. Tekstillä ei leikitellä, vaan teksti palvelee tarinaa. Kokoelmassa Sitruunoita Sisiliasta tarinoita on kaikkiaan 19.
Kuten näytelmissään, myös novelleissaan Pirandello tutkii ihmistä ja hänen valintojaan milteipä eksistentialistiseen tapaan. Hän heittää henkilönsä poikkeustilanteisiin, joissa heidän on määriteltävä itsensä ja valittava tapansa toimia. Novellissa Ruukku tilanne kehkeytyy farssiksi. Kertomus Kottikärryt puolestaan herkuttelee kafkamaisilla tarinankäänteillä. Novellissa Ääni nuoren naisen pitää valita, haluaako hän sokean sulhasensa saavan näkönsä ja illuusioiden katoavan. Ihmiset ovat sellaisia kuin ovat, mutta Pirandello löytää aina tilanteiden makean kirpeyden ja näyttää mitä ihmiselle tapahtuu arjen suistuessa raiteiltaan.
Hänen tekstiinsä ei pety. Novellit on rakennettu niin taitavasti, että kriittisenkin lukijan mitta täyttyy ja vuotaa ylikin.
Teoksen jälkisanoissa suomentaja Leena Rantanen kuvaa Luigi Pirandellon elämänvaiheita. Vasta jälkisanat luettuaan ymmärtää, miksi Pirandellon musta huumori koskettaa. Se on selviytymisstrategia, hänen kipeiden kokemusten kautta kasvanut kykynsä katsoa itseään joskus ulkopuolisen silmin ja nauraa sille julmalle ja absurdille farssille, jollaista elämä joskus on.
Luigi Pirandello: Sitruunoita Sisiliasta ja muita novelleja, suom. Leena Rantanen