Siirry pääsisältöön

Pinnan alla pimeä

Jukka Laajarinne: Pinnan alla pimeä

Kustantaja luonnehtii Jukka Laajarinteen Pinnan alla pimeää ”tiivistunnelmaiseksi psykologiseksi trilleriksi, joka yhdistää myytit ja arkkityypit aikamme suurimpiin uhkakuviin.”

Onhan se sellainenkin, mutta samalla teos on kiinnostava tieteenfilosofinen ajatuskoe. Millainen maailma olisi, jos materialismi olisi pelkkä anomalia ja skeptikot luvanneet huomattavia rahapalkintoja sille, joka pystyisi osoittamaan psyyken ulkopuolisen aineen tai muun objektiivisen todelliseksi? Jos parapsykologiset kenttäteoriat olisivat normaalia tiedettä ja Jungin ajatukset kollektiivisesta piilotajunnasta ja arkkityypeistä todellisuutta, jonka mukaan laaditaan lakeja ja hallintokäytäntöjä?

Laajarinne maalailee teoksessaan tällaisen maailman. Epidemiologian osasto ryhtyy toimenpiteisiin kun havaitaan oireita MPI:stä (Mass Psychogenic Illness). Alkoholin myyntiä vähennetään ja joukkotapahtumia rajoitetaan varsinkin myöhään illalla ja yöllä.

Teoksessa on useita kertojia. Tärkein näkökulmahenkilö on psykoanalyytikko ja terapeutti Kaarlo Nuorteva (vrt. Carl Jung). Tapahtumat alkavat, kun Nuortevan asiakas kertoo unesta, jossa Korkeasaaressa syttyy paniikki ja ihmisiä hukkuu mereen. Nuorteva on itse nähnyt samankaltaista unta edellisenä yönä. Korkeasaaressa tapahtuukin onnettomuus. Häkistään karannut tiikeri aiheuttaa joukkopaniikkia, ja ihmisiä putoaa laiturilta mereen. Unia hukkumisesta tai maaperän pettämisestä näkevät muutkin. Mielenterveysviraston epidemiologian osasto havaitsee mittauksillaan psyykkisen epidemian merkkejä.

Psyykkisen epidemian ajatus on kiehtova. Teoksen maailmassa epidemioilla selitetään sotia ja kansanmurhia. Nuorteva ja hänen nuoruudenrakastettunsa epidemiologi Doris yrittävät estää epidemian leviämisen ja joutuvat samalla luotaamaan suhdettaan ja sen myötä oman alitajuntansa syvyyksiä.

#konffi

Kiinnostuin teoksen maailmasta, mutta suurin osa kirjasta keskittyi Kaarlon ja Doriksen ihmissuhteeseen ja nuoruuden rakkaustarinaan. Melko hämäräksi jäi myös se, miten muinaiset myytit ja kollektiivinen piilotajunta vaikuttavat hiilikaivosonnettomuuksiin, ilmastonmuutokseen ja maanpintaan syntyviin kraattereihin, mutta tämä hämäryys on olemassa jo Jungin synkronistisuusajattelussa ja peräisin sieltä.

Teoksen loppua olisi voinut kehittää uskottavammaksi. Philip K. Dickin Minority Report’issa on samantapainen vaihtoehtoinen todellisuus kaukokatsojineen, mutta Dick on rakentanut kertomuksensa juonikertomukseksi ja lukijalle on alusta lähtien selvää, että kerrotaan vaihtoehtoisesta todellisuudesta.

Jos Laajarinteen teoksen yrittää lukea realistisena ihmissuhderomaanina, hämmentyy. Jos sen yrittää lukea scifinä, hämmentyy yhtä lailla, koska jokapäiväinen arki teoksessa on samanlainen kuin nykypäivän Suomessa.

Teos kannattaa kuitenkin ehdottomasti lukea ja miettiä samalla, miten voi olla mahdollista kääntää maailmankäsitys ylösalaisin ja samalla kirjoittaa realistista proosaa!

Helmet-lukuhaaste kohta 14: Valitsin kirjan takakannen tekstin perusteella








Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan äidistään? Vi

Rosa Liksom: Maa & Unohdettu vartti

Maa on kokoelma lyhytproosaa. Kertomuksissa kohdataan maailmalle lähteneitä, jotka eivät kuitenkaan pääse juuristaan kovin kauaksi. Liksom näyttää henkilönsä keskellä tilannetta, joka hankaa heistä kiiltävän pinnan alta esiin rosot. Uusia tuttavuuksia Liksomilta tässä kokoelmassa ovat toisaalta modernin vieraantuneet kaupunkilaiset sekä sodan kokeneet sukupolvet, jotka yrittävät tehdä sovintoa ja aiempaa enemmän kohdata itseään ja läheisiään, siinä onnistumatta. Sodassa he tappoivat muutakin kuin vihollisia eikä kadotettua elämää saa takaisin. Liksom ei ole ihan kotonaan hipsterien kanssa. Kolmas osio Kartano kertoo taas pohjoisen ihmisistä, joita sattumat ja ankarat olosuhteet ovat kolhineet ja muotoilleet. Tukahdutetut tunteet pullistelevat ja pyrkivät esiin. Tästä osiosta löytyvät kokoelman hienoimmat, vähäeleiset välähdykset. Kokoelmassa Maa on Liksomin aiempaa lyhytproosaa vähemmän pohjoisen kieppuvaa murretta. Vähemmän myös valoa ja toivoa, joka varhaisemmissa teoksiss

Max Porter: Lanny

Max Porterin Lanny (suom. Irmeli Ruuska) on maagisen lumoava romaani. Porter rikkoo perinteisen romaanin rakenteita ja tekstipintaa taitavasti, mutta jokaisella erikoisella ratkaisulla on syynsä ja jokainen palvelee teoksen teemaa. Kyse on toisaalta poikkeusyksilön ja yhteisön suhteesta, toisaalta koko ihmisyhteisön suhteesta luontoon. Teos on moniääninen kuoroteos, kertojanääniä on useita. Minäkertojina kirjan ensimmäisessä osassa ovat Lannyn äiti Jolie, Lannyn isä Robert sekä Pete, vanha taiteilija, joka on saanut kyläläisiltä nimen Hullu-Pete. Sitten on vielä ulkopuolisen kertojan hyvin läheltä kertoma isä Suomukka-vainaa, muotoaan muuttava kylässä ikiajoista asunut luonnonhenki, joka kuulee kaiken, aistii kaiken, läpäisee kaiken ja kerää kaiken osaksi itseään. Vähän niin kuin romaani? Isä Suomukka-vainaa hotkii nälkäänsä ihmisääntä, kaikkea sitä porinaa ja juoruilua, mitä kyläläiset tilanteessa tai toisessa suustaan päästävät. Ihmispuheiden katkelmat on tekstissä erotettu visu