Siirry pääsisältöön

Ragnarök - Jumalten tuho

A.S.Byatt: Ragnarök – Jumalten tuho; suom. Titia Schuurman

On sota. Laiha lapsi äiteineen evakuoidaan kaupungista Englannin maaseudulle. Sota muuttaa perheen elämän, ja syöksee heidät epävarmuuteen. Lapsen isä on lentäjä, Afrikassa sotimassa. Palaako hän sieltä koskaan?

Lapselle ei kerrota sodasta enempää kuin aikuisten mielestä on tarpeen. Lapsi haluaa kuitenkin tietää. Isä on poissa, ja lapsi kuuntelee aikuisten puheita herkällä korvalla. Hänelle vakuutellaan kaiken olevan hyvin ja kaikki toivovat parasta, mutta sanattomista viesteistä kuuluu läpi tuhon odotus, ja lapsi näkee painajaisia siitä, että saksalaiset kaappaavat hänen vanhempansa.

Kuitenkin arkipäivän elämä on jopa parempaa kuin se oli harmaassa teollisuuskaupungissa. Tyttö kulkee kouluun kevätesikkoniittyjen poikki joka päivä. Äitikin on onnellisempi, koska hän saa tehdä älyllistä työtä ja opettaa poikia. Ennen sotaa sellainen työ ei ollut naisille sallittua. Tyttö oppii pian lukemaan, ja hänen suosikkikirjansa on vihreisiin kansiin sidottu teos, kansikuvassaan Villin metsästyksen myytti. Wagnerin myyttisestä teoksesta ”Asgård ja jumalat” tulee tytön tiedonlähde siitä, mitä sota on. Skandinaavisen mytologian muinaiset jumalat sotivat ja odottavat tuhoa.

Tyttö uppoutuu myytteihin, ja myytit ottavat enimmän tilan myös teoksesta. Tarina ja sen muoto ottaa vallan ja kuljettaa kertomuksen jumalten tuhoon, jossa Midgårdia kiertävä maailmankäärme Jörmungandr liittyy isänsä Lokin, veljensä Fenris Suden, siskonsa Helin ja tämän kuolleiden armeijan joukkoon.

Ragnarök on viisas ja ihastuttava kirja. Se on ehkä kuitenkin enemmän keskustelua myyteistä kuin romaani. Byatt on punonut yhteen lapsen pelon ja myytin kaiken tuhosta. Myytti syntyy aina uudelleen kun se kerrotaan ja tulkitaan. Teos sisältää vielä tekijän jälkisanat, pienen esseen Ajatuksia myyteistä, jossa Byatt avaa ilmeisen tulkinnan koko teoksesta: Asgårdin jumalat toimivat itsekkäästi ja piittaamattomasti kuten meidän aikamme ympäristöä kuormittavat ja luonnonvaroja surutta kuluttavat ihmiset.

Helmet-lukuhaaste, kohta 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan äidistään? Vi

Jukka Laajarinne: Muumit ja olemisen arvoitus

Kauan sitten olin hyvin innostunut eksistentialismista. Siksikin tartuin tähän kirjaan. Ja tietysti myös lukuhaasteen vuoksi. Jos on viikko aikaa lukea viisitoista kirjaa, sitä on valmis tarttumaan mihin tahansa oljenkorteen. Yllätyksekseni pidin tästä kirjasta valtavan paljon. OMG, miten paljon ajatuksia se herättikään. Muinaisia merenpohjia, joita harpoin nyt pitkillä puujaloilla, koska uudenvuodenyön pyrstötähdet ja muut ilotulitukset ovat haasteen deadline, ajan loppu. Tällä kirjalla ja eksistentialistien kirjoituksilla on taas sanottavaa meidän ajallemme. #anythingforinstafeed Luonnonkaunis kansallispuiston saari. Turkoosia merta, valkoista korallihiekkaa. Näkymän pilaa noin kaksisataa turistia, jotka hyppäävät ilmaan jalat koukussa, kädet levällään. Ystävä ottaa hypystä kuvan. Sitten vaihdetaan osia. Hyppy, hyppy, hyppy kuva. Mielenkiintoinen rituaali. Olisiko sen voinut tehdä jossain muuallakin kuin luontonsa vuoksi suojellulla saarella? Valtava halli täynnä pakettej

Suomen lasten historia

Jussi Kaakinen, Juha Kuisma, Kirsti Manninen: Suomen lasten historia  Suomen lasten historia on lapsille kirjoitettu historiateos. Suomen historia käsitellään tarinoina, joiden päähenkilöt ovat lapsia ja nuoria. Tarinoiden jälkeen on tietoaukeama, jossa esitellään ajankohtaan liittyvä fakta-aineisto, jossa ajalle keskeisiä tapahtumia tai ilmiöitä nostetaan esiin. Tarinoiden dramaturgia on hyvä. Jokainen kertomus sisältää jonkin tilanteen, joka koskettaa nuoria päähenkilöitä. Suurin kertomuksista on myös enemmän sosiaali- ja taloushistoriaa kuin poliittista historiaa. Menneiden aikojen arki on vahvasti läsnä. Tarinoissa on käytetty kolmannen persoonan kertojaa. Kieli on selkeää yleiskieltä. Vasta viimeisissä lähihistoriaa käsittelevissä tarinoissa käytetään enemmän puhekieltä. Kaiken kaikkiaan teos on paitsi pätevä oppikirja,myös mahdollinen iltasatukirja. Alakoululaiset löytävät tietoaukeamista paljon materiaalia hissantuntien projekteihin ja esitelmiin. Jussi Kaakisen kuvitu