Siirry pääsisältöön

Jukka Laajarinne: Muumit ja olemisen arvoitus


Kauan sitten olin hyvin innostunut eksistentialismista. Siksikin tartuin tähän kirjaan. Ja tietysti myös lukuhaasteen vuoksi. Jos on viikko aikaa lukea viisitoista kirjaa, sitä on valmis tarttumaan mihin tahansa oljenkorteen.

Yllätyksekseni pidin tästä kirjasta valtavan paljon. OMG, miten paljon ajatuksia se herättikään. Muinaisia merenpohjia, joita harpoin nyt pitkillä puujaloilla, koska uudenvuodenyön pyrstötähdet ja muut ilotulitukset ovat haasteen deadline, ajan loppu.

Tällä kirjalla ja eksistentialistien kirjoituksilla on taas sanottavaa meidän ajallemme.

#anythingforinstafeed

Luonnonkaunis kansallispuiston saari. Turkoosia merta, valkoista korallihiekkaa. Näkymän pilaa noin kaksisataa turistia, jotka hyppäävät ilmaan jalat koukussa, kädet levällään. Ystävä ottaa hypystä kuvan. Sitten vaihdetaan osia. Hyppy, hyppy, hyppy kuva. Mielenkiintoinen rituaali. Olisiko sen voinut tehdä jossain muuallakin kuin luontonsa vuoksi suojellulla saarella?

Valtava halli täynnä paketteja ja kuorma-autoja niitä kuljettamassa. Verkkokaupan ostoja ja palautuksia. Osa paketeista sisältää tavarapalautuksia tavaroista, joita ei ole aiottukaan ostaa. Niitä on käytetty vain lavasteena, kun on otettu selfie päivän asusta, kalliista merkkivaatteesta tai muusta merkkituotteesta.

Vapaus valita

Elämä on yhä useammille epäaito näytelmä taas kerran eikä vain 1940-luvulla, jolloin Sartre kirjoitti Inhonsa. Ihminen luo itseään toisten katseen kautta. Sisäinen ja ulkoinen minä eivät kohtaa. Laajarinne poimii teokseensa esimerkkejä Muumien maailmasta ja tekee rinnastuksia Sartren, Heideggerin, Kierkegaardin, Camus’n ja Beauvoirin kirjoituksiin oivaltavasti ja hauskasti.

Eksistentialismissa päästään aina lopulta kysymykseen vapaudesta. Olemme sitä, mitä valitsemme. Olemme vapaita valitsemaan vähintäänkin sen, minkä merkityksen itse annamme teoillemme. Kuten huvipuiston pikku hemuli Näkymättömässä lapsessa. Hän rakastaa hiljaisuutta ja inhoaa työtään lippujen rei’ittäjänä, koska se on ulkopuolelta asetettu vaatimus. Lopulta hän kuitenkin päätyy taas huvipuiston pitäjäksi. Työ on ulkonaisesti samaa, mutta merkitys hänelle itselleen aivan eri. Hän tekee sen omasta valinnastaan, lapsia ilahduttaakseen, ei sosiaalisesta pakosta.

”Ristiriitaista kyllä, me olemme päättäväisimmillämme, vahvimmillamme ja omimmillamme silloin, kun emme ajattele itseämme. Emme kysele, millaisia olemme toisille tai millaisia meidän pitäisi olla, tai mikä on elämämme tarkoitus. Sillä juuri nuo kysymykset ovat niitä tarttumapintoja, joihin Toiseuden voimat voivat tarttua. Juuri noiden kysymysten kautta me menetämme itsemme ja alamme esittää rooleja, jotka ovat jotakin muuta kuin me itse. (Muumit ja olemisen arvoitus, s. 226-227)”

Näinhän se on. On tärkeää oppia Silleen Jättäminen, epävarmuuden ja epätäydellisyyden hyväksyminen. Niinpä minäkin nyt jätän Helmet-lukuhaasteen tähän, ja ensi vuonna olen vapaa lukemaan ja kirjoittamaan mitä tahansa. :)

Jukka Laajarinne: Muumit ja olemisen arvoitus

Helmet-lukuhaaste, mutta mikä kolmesta jäljelläolevasta kohdasta? Sitä voi miettiä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan äidistään? Vi

Suomen lasten historia

Jussi Kaakinen, Juha Kuisma, Kirsti Manninen: Suomen lasten historia  Suomen lasten historia on lapsille kirjoitettu historiateos. Suomen historia käsitellään tarinoina, joiden päähenkilöt ovat lapsia ja nuoria. Tarinoiden jälkeen on tietoaukeama, jossa esitellään ajankohtaan liittyvä fakta-aineisto, jossa ajalle keskeisiä tapahtumia tai ilmiöitä nostetaan esiin. Tarinoiden dramaturgia on hyvä. Jokainen kertomus sisältää jonkin tilanteen, joka koskettaa nuoria päähenkilöitä. Suurin kertomuksista on myös enemmän sosiaali- ja taloushistoriaa kuin poliittista historiaa. Menneiden aikojen arki on vahvasti läsnä. Tarinoissa on käytetty kolmannen persoonan kertojaa. Kieli on selkeää yleiskieltä. Vasta viimeisissä lähihistoriaa käsittelevissä tarinoissa käytetään enemmän puhekieltä. Kaiken kaikkiaan teos on paitsi pätevä oppikirja,myös mahdollinen iltasatukirja. Alakoululaiset löytävät tietoaukeamista paljon materiaalia hissantuntien projekteihin ja esitelmiin. Jussi Kaakisen kuvitu

Ian McEwan: Kaltaiseni koneet

Kaltaiseni koneet (suom. Juhani Lindholm) kertoo vaihtoehtoisesta historiasta, jossa Britanniassa jo vuonna 1982 on olemassa kehittyneitä androideja, matemaatikko Alan Turing on yhä hengissä, Margaret Thatcher häviää vaalit 1982 ja työväenpuolueen Tony Bennistä tulee pääministeri. Vuodella 1982 McEwan kumartaa Blade Runnerille, joka ilmestyi 1982 ja jonka dystopiamaailmassa kehittyneet androidit aiheuttavat ongelmia vuonna 2019. Vaikka teknologia on niin kehittynyttä, että kyetään rakentamaan ajattelevia, oppivia ja tuntevia androideja, yhteiskunnan ongelmat ovat vuonna 1982 samoja kuin nykypäivän Britanniassakin: köyhyyttä, työttömyyttä, asunnottomuutta, terveyden- ja vanhustenhuollon ongelmia, rikollisuutta, rotukysymyksiä, sukupuolikysymyksiä, ilmastoa… Kaikki viheliäiset ongelmat silloinkin ratkaisematta, ja niitä yritetään ratkoa demokratian keinoin. Esimerkiksi Cambridge Analytican tarjoamia dataan perustuvia progandapalveluita sen sijaan teoksen todellisuudessa ei ole tai e