Konfiguraatio

Duras’n teoksen teemoja ovat ulkopuolisuus sekä katseen kohteena oleminen ja sen vaikutus ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Teemaa toistetaan eri yhteyksissä. Miltä asiat näyttävät? Miten ne todella ovat? Alkukohtauksessa kesäkaupungin hotellin hallissa kohtaavat nuori ulkomaalainen mies sekä nainen, joilla molemmilla on siniset silmät musta tukka. Nuorta ulkomaalaista katsoo myös epätoivoinen mies, joka ei koskaan unohda näkemäänsä. Ensisilmäystään, joka oli samalla viimeinen. Mies palkkaa naisen nukkumaan luonaan häivyttääkseen epätoivoista ulkopuolisuuden kokemustaan ja säilyttääkseen muiston nuoresta ulkomaalaisesta miehestä. Nainen saapuu, ottaa lakanat, vie ne huoneen pimeään osaan. Kietoutuu niihin kokonaan ja käy makuulle seinän viereen, lattialle. Aina yhtä uupuneena ja väsyneenä. Mies tarkkailee, miten nainen tekee samat liikkeet, saman erehdyksen. Antaa naisen erehtyä. Vasta myöhemmin, sitten kun nainen on nukahtanut, mies sanoo sen. Menee naisen luo, avaa l

Sérgio de Souza Sampaio on mies, jolla on unelma. Hän asuu pienessä brasilialaisessa kylässä ja nuoruusvuodet olisivat voineet mennä paremminkin. Mopo olisi voinut olla satapiikkinen kevari, jotta ensirakkaus olisi hänet kelpuuttanut eikä olisi tarvinnut mennä pakkoavioliittoon naapurin paksuksi pamahtaneen tytön kanssa. Lapsi syntyy, vaimo joutuu hoitoon, vaimon sukulaiset ahdistelevat. Mutta Serginholla on ystäviä, ja heiltä hän kuulee, että kannattaisi lähteä Portugaliin. Siellä olisi töitä, rahaa paljon liikkeellä, niin paljon, että työnantajilla on jopa varaa ilmoitella sanomalehdissä työpaikoista. Niinpä Sérgio myy vanhemmilta perityn asunnon saadakseen matkarahat. Hän on mies, joka uskaltaa ja joka palaa varmasti ennen pitkää rikkaana. Ihmiset, jotka ovat aiemmin vain sättineet ja puhuneet pahaa selän takana, alkavat pitää häntä sankarina. ”Ja lähtöaamuna, jota en unohda koskaan, taloni eteen kerääntyi väkeä, katu oli tukossa kuin Pyhän Kristoforoksen päivänä, ja ihmiset

Anne Tylerin Äkäpussi on hauska ajatusleikki: mitä tapahtuu, kun Shakespearen näytelmä Kuinka äkäpussi kesytetään sovitetaan nykyaikaan? Hogarth Press -kustantamo tilasi kahdeksalta kirjailijalta romaanisovitukset Shakespearen klassikkonäytelmistä. Anne Tylerin Äkäpussi on ensimmäinen suomennos. Hanke on mielenkiintoinen. Asetetaan ehto, jonka puitteissa teos tehdään. Se muistuttaa potentiaalisen kirjallisuuden suuntausta Ranskassa 1960-luvulla: OuLiPo – Ouvroir de Littérature Potentielle. Suuntauksen perustivat kirjailija Raymond Queneau ja matemaatikko François Le Lionnais 1960. Työpajan osanottajat asettivat itse tekstilleen säännön tai rajoituksen, jonka puitteissa luova mielikuvitus saa toimia. Esimerkiksi Italo Calvinon teoksessa Paroni puussa sääntönä on yksinkertaisesti se, että paronin on oltava puussa. Hogarth Pressin klassikkohankkeessa taas rajoituksen asettaa Shakespearen näytelmän juoni, josta kirjailija luo oman teoksensa. Taitavasti Tyler on ujuttanut nykyaj