Siirry pääsisältöön

Homer ja Langley

E.L. Doctorow: Homer ja Langley; suom. Helene Bützow

Teos Homer ja Langley perustuu tositapaukseen. Vuonna 1947 Collyerin veljesten newyorkilaisasunnosta tyhjennettiin yli sata tonnia romua. Asunnosta löytyi kaikkea mahdollista banjoista lastenvaunuihin, muovisista rintakuvista keilapalloihin, urkuja, flyygeleitä, sanomalehtipinoja kolmenkymmenen vuoden ajalta sekä T-mallisen Fordin alusta. Auton moottoria oli käytetty generaattorina. Asunnon omistaja Langley Collier kuoli lopulta hautautuessaan tavaravyöryn alle. Hänen sokea veljensä Homer nääntyi nälkään ilman veljeään.

Kuvahaku hakusanoilla Collyer brothers saa teoksen elämään uudella tavalla.

E.L. Doctorowin teoksessa veljekset elävät 1970-luvulle asti. Näin Doctorow saa heidän tarinastaan kehykset, joiden sisällä voi tarkastella amerikkalaista yhteiskuntaa ensimmäisestä maailmansodasta Vietnamin sotaan asti.

Kirjan minäkertojana on Homer. Hän sokeutuu jo teini-iässä. Vähitellen Keskuspuiston maisemat vain himmenevät ja maiseman muodot katoavat. Näön sijaan hän keskittyy kehittämään kuuloaistiaan ja veli testailee mielellään kotona hänen kolmiulotteista lepakon kuuloaan. Hänestä tulee myös taitava pianisti.

Tavaran kerääminen alkaa vaivihkaa. Veljesten vanhemmat sen oikeastaan aloittavat. He matkustavat joka vuosi kuukaudeksi ulkomaille ja lähettävät sieltä kotiin matkamuistoja kuten antiikkihuonekaluja, marmoripatsaita tai harvinaisia kirjoja.

Langley lähtee Ranskaan taistelemaan ensimmäisessä maailmansodassa. Sokea Homer välttyy sodalta. Sodan aikana New Yorkissa riehuu espanjantauti, joka vie myös veljesten vanhemmat. Langley palaa sodasta hengissä, mutta keuhkot taistelukaasujen vammauttamana. Myöhemmin monet ovat sitä mieltä, että Langleyllä sairastuivat sekä keuhkot että mieli.

Langleyllä näet on teoria. Sen mukaan maailmassa ei koskaan tapahdu mitään uutta. Kaikki on jo tapahtunut, kaikki on samanlaista ja toistuu aikakaudesta toiseen. Kaikella maailmassa on vastaavuutensa. Teoriansa todistaakseen hän alkaa kerätä uutisia sanoma- ja aikakauslehdistä ja päättää luoda oman ajattoman lehden, jossa on kaikki mahdolliset uutiset tapahtumista, jotka tapahtuvat aina.

Kaikki toistuu myös teoksen aikakausina. Maailmansodat, kieltolain ja gangsterien aika, siirtolaiset, hipit, Vietmanin sota vyöryvät tavalla tai toisella veljesten kotiin joko palveluskuntana, sattumalta kohdattuina ihmisinä tai Langleyn hankkimana tavarana, jota kertyy jatkuvasti, kaikkea mahdollista monenlaisina eri versioina.

Toinen teoksen tärkeä teema on materialismi. Yksi flyygeli ei riitä Langleylle, eikä yksi hevospatsaskaan. Tavarasta ei koskaan luovuta, ja niin veljesten talosta ei tule 1900-luvun vuosikymmenten museo, vaan kaatopaikka. 1970-luvulla heidän erakkomaiset partaiset, rähjäiset olemuksensa ovat ajan hippien silmissä todella muodikkaita, ja heidän elämäntapansa kiinnostavan erilainen.

Lopulta tavara vangitsee veljekset kotiinsa. Sokea Homer ei pysty liikkumaan huojuvien tavarakasojen kapeissa väleissä, koska pienikin töytäisy saa ne sortumaan. Allegoria on ilmeinen ja teoksen sanoma ekologinen. Kirja on pieni helmi, ja sen epäluotettava kertoja ihastuttava.


Helmet-lukuhaaste, kohta 39: Ikääntymisestä kertova kirja

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomen lasten historia

Jussi Kaakinen, Juha Kuisma, Kirsti Manninen: Suomen lasten historia  Suomen lasten historia on lapsille kirjoitettu historiateos. Suomen historia käsitellään tarinoina, joiden päähenkilöt ovat lapsia ja nuoria. Tarinoiden jälkeen on tietoaukeama, jossa esitellään ajankohtaan liittyvä fakta-aineisto, jossa ajalle keskeisiä tapahtumia tai ilmiöitä nostetaan esiin. Tarinoiden dramaturgia on hyvä. Jokainen kertomus sisältää jonkin tilanteen, joka koskettaa nuoria päähenkilöitä. Suurin kertomuksista on myös enemmän sosiaali- ja taloushistoriaa kuin poliittista historiaa. Menneiden aikojen arki on vahvasti läsnä. Tarinoissa on käytetty kolmannen persoonan kertojaa. Kieli on selkeää yleiskieltä. Vasta viimeisissä lähihistoriaa käsittelevissä tarinoissa käytetään enemmän puhekieltä. Kaiken kaikkiaan teos on paitsi pätevä oppikirja,myös mahdollinen iltasatukirja. Alakoululaiset löytävät tietoaukeamista paljon materiaalia hissantuntien projekteihin ja esitelmiin. Jussi Kaakisen kuvitu

Ian McEwan: Kaltaiseni koneet

Kaltaiseni koneet (suom. Juhani Lindholm) kertoo vaihtoehtoisesta historiasta, jossa Britanniassa jo vuonna 1982 on olemassa kehittyneitä androideja, matemaatikko Alan Turing on yhä hengissä, Margaret Thatcher häviää vaalit 1982 ja työväenpuolueen Tony Bennistä tulee pääministeri. Vuodella 1982 McEwan kumartaa Blade Runnerille, joka ilmestyi 1982 ja jonka dystopiamaailmassa kehittyneet androidit aiheuttavat ongelmia vuonna 2019. Vaikka teknologia on niin kehittynyttä, että kyetään rakentamaan ajattelevia, oppivia ja tuntevia androideja, yhteiskunnan ongelmat ovat vuonna 1982 samoja kuin nykypäivän Britanniassakin: köyhyyttä, työttömyyttä, asunnottomuutta, terveyden- ja vanhustenhuollon ongelmia, rikollisuutta, rotukysymyksiä, sukupuolikysymyksiä, ilmastoa… Kaikki viheliäiset ongelmat silloinkin ratkaisematta, ja niitä yritetään ratkoa demokratian keinoin. Esimerkiksi Cambridge Analytican tarjoamia dataan perustuvia progandapalveluita sen sijaan teoksen todellisuudessa ei ole tai e

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan äidistään? Vi