Esimerkiksi tarinassa Kehotaidetta taideopiskelija Daisy tekee installaatioita kaikesta, mikä irti lähtee ja varsinkin omasta elämästään ja naisenkehonsa karuista kokemuksista. Kertomuksessa Kivinainen taas äitinsä kuolemaa surevassa Inesissä käynnistyy muutos, jonka jälkeen taiteilija kuuluu eri maailmaan kuin ennen. Byatt kuvaa kauniisti kehon kukkimista kivenä. Ihona basaltti, vuorisuola, gneissi, liuske, kvartsi, alabasteri, peridotiitti, opaali, karneoli, meripihka; suonissa sula laava.
Myös kertomus Materiaalia käsittelee taidetta ja taiteilijan työtä. Kirjoittajakurssin uusi opiskelija, hento vanha nainen Cicely Fox on joutsen ankkojen keskellä. Hän on loistava, koska hän osaa kuvata arjen tapahtumat mielenkiintoisina, symbolisina, kuin ensi kertaa koettuina. Mutta hän kuolee, muiden kynäilijöiden väkivaltainen viihdekirjallisuus jää. Hänen elämänsä jäi vaille merkitystä, mutta kuolemasta saa hyvää materiaalia muiden teksteihin.
Ensimmäinen tarinoista, Olio metsässä, on puhdas kasvutarina lapsista tuntemattoman äärellä ja lapsuuden lopusta. Viimeiseen kertomukseen Pinkki nauha Byatt taas verrattomalla taidollaan kirjoittaa kokonaisen elämän ja sen lohduttoman lopun. Näin teos sulkeutuu kauniisti samaan teemaan, mistä alkoikin. Tuntematon, vaarallinen lapsuuden metsä - välissä taiteilijan koko elämä - lopuksi taas tuntemattoman pelko, sillä vaarallisimmat asiat piilevät ihmisessä itsessään.