Siirry pääsisältöön

Anne Tyler: Äkäpussi



Anne Tylerin Äkäpussi on hauska ajatusleikki: mitä tapahtuu, kun Shakespearen näytelmä Kuinka äkäpussi kesytetään sovitetaan nykyaikaan?

Hogarth Press -kustantamo tilasi kahdeksalta kirjailijalta romaanisovitukset Shakespearen klassikkonäytelmistä. Anne Tylerin Äkäpussi on ensimmäinen suomennos.

Hanke on mielenkiintoinen. Asetetaan ehto, jonka puitteissa teos tehdään. Se muistuttaa potentiaalisen kirjallisuuden suuntausta Ranskassa 1960-luvulla: OuLiPo – Ouvroir de Littérature Potentielle. Suuntauksen perustivat kirjailija Raymond Queneau ja matemaatikko François Le Lionnais 1960. Työpajan osanottajat asettivat itse tekstilleen säännön tai rajoituksen, jonka puitteissa luova mielikuvitus saa toimia. Esimerkiksi Italo Calvinon teoksessa Paroni puussa sääntönä on yksinkertaisesti se, että paronin on oltava puussa. Hogarth Pressin klassikkohankkeessa taas rajoituksen asettaa Shakespearen näytelmän juoni, josta kirjailija luo oman teoksensa.

Taitavasti Tyler on ujuttanut nykyajasta kertovaan tekstiin Shakespearen patriarkaalisen alistavan kulttuurin tekemällä Katen isästä perhettään omituisilla säännöillä ja käytännöillä hallitsevan tiedemiehen, joka ei ajattele muuta kuin kyseenalaista tutkimustaan ja joka pitää tytärtään lähinnä hyödyllisenä kotitalouskoneena.

Tilanne muuttuu, kun isän tutkimusapulaisen Pjotr Tserbakovin viisumi ja työlupa on uhkaavasti päättymässä, ja isä keksii, että hänen korvaamaton apulaisensa voisi jäädä maahan töihin, jos menisi naimisiin. Sopivasti vanhempi tytär Kate on naimaton. Isä alkaa varovaisen vihjailun ja järjestelee tapaamisia. Hän kaupittelee tytärtään Pjotrille kehumalla tämän taloustaitoja. Kun Katelle selviää, että isä on tosissaan järjestetyn avioliiton kanssa, hän suuttuu.

Asetelma on siis sama kuin Shakespearella. Anne Tyler kertoo kuitenkin mahdottoman tarinan Katen näkökulmasta, lempeän vinoilevasti. Mitä tapahtuukaan riippuvaisessa asemassa olevan naisen sydämessä, kun joku alkaa aidosti ottaa hänen mielipiteensä huomioon ja osoittaa välittävänsä hänestä ihmisenä?

Anne Tyler: Äkäpussi, suom. Tarja Lipponen


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaikki se, mitä en muista

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se, mitä en muista Jonas Hassen Khemiri on paljon palkittu ruotsalainen nykykirjailija. Kaikki se mitä en muista on hänen neljäs romaaninsa. Se kertoo nuorena auto-onnettomuudessa kuolleesta Samuelista. Mosaiikkiromaaniksikin teosta on kutsuttu, mutta ei se ole staattinen kuten mosaiikki, se on pikemminkin tila-aika –taidetta, monessa vierekkäisessä ruudussa yhtä aikaa tapahtuva teos. Jos katsot läheltä, näet vain rakeisen, pikselöidyn värisotkun. Jos katsot kauempaa, kuva elää, liikkuu ja muuttuu. Tähänkin kirjaan oli taas helmetin pitkät jonot, mutta odotus kannatti. Teos on moniääninen romaani parhaimmillaan. Päähenkilö on Samuel, mutta  häntä katsotaan vain ystävien ja tuttavien silmin ja hänestä kerrotaan vain heidän suullaan. Yksi monista minäkertojista on taustahahmoksi jäävä kirjailija, joka on ottanut tehtäväkseen etsiä totuutta Samuelista. Muut minäkertojat ovat ihmisiä, jotka ovat tunteneet Samuelin. Teos rakentuu Samuelin ystävien haa...
Lue lisää

Lempi

Minna Rytisalo: Lempi Lempi on lappilainen kauppiaantytär. Hän on romaanin päähenkilö, mutta hänen tarinaansa kertovat toiset. Lukija saa kuulla Lempistä rakastavan aviomiehen, vihamiehen ja siskon näkökulmasta. Kerrontaratkaisu toimii erittäin hyvin ja tuo ristivalotusta tapahtumiin sekä jännitettä teokseen. Tarina alkaa 1944, kun Viljami palaa sodasta kotiin lappilaiselle syrjäkylälle Pursuojalle. Tila on säästynyt hävitykseltä, vaikka monien naapurien tilojen on käynyt saksalaisten käsissä huonommin. Koti ei silti ole sama, jonka Viljami jätti, kun kutsunnat osuivat kohdalle. Rakas Lempi-vaimo on poissa. Lempin kerrotaan lähteneen saksalaisten matkaan. Viljamin suru on suuri ja itsesyytökset ankaria. Lempi oli ylioppilas, tottunut parempiin oloihin, ja Viljami oli aina pelännyt, ettei hän kauan jaksaisi köyhän pientilan emäntänä. Viljami pelkää kotiin paluuta, lapsen ja surun kohtaamista sekä isänä olemista. Kaunis, kuulas kieli ei ihan istu kouluja käymättömän pie...
Lue lisää

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan...
Lue lisää