Siirry pääsisältöön

Aika suuri hämäys

Jennifer Egan: Aika suuri hämäys; suom. Heikki Karjalainen


Jennifer Eganin Aika suuri hämäys on saanut Pulitzer-palkinnon. Se on kirja musiikista ja musiikkiteollisuudesta. Romaanissa ei ole juonta, vaan se rakentuu ketjunovellin tapaan. Yhden luvun sivuhenkilö voi olla seuraavan päähenkilö ja hänen tekemisistään ja kohtaamisistaan syntyvät toisen luvun teema ja tapahtumat. Henkilöhahmot kohtaavat, hajaantuvat ja yhdistyvät jälleen. Joka kappaleella on oma sointinsa satiirista farssiin, haikeudesta tragediaan. Egan kirjoittaa tekstiä kuin improvisoisi musiikkia. Yksi aloittaa sävelkulun, toinen tarttuu siihen ja kehittää sitä edelleen. Romaanin luvutkin on jaettu kahtia A- ja B-puoleen kuten vanhoissa albumilevyissä.

Henkilögalleria on laaja, ja vasta toisella lukemisella huomaisi kaikki yksityiskohdat ja hahmojen vilahtamisen aiemmissa yhteyksissä. Tarinat kiertyvät enemmän tai vähemmän musiikkituottaja Bennie Salazarin ja hänen nuoruudenaikaisen punkyhtyeensä ympärille.
Bennien kleptomaaniassistentti Sasha makaa nuoren Alexin kanssa. Paljon myöhemmin Alex järjestelee Bennien vanhan bändikaverin Scottyn comebackia. Scottyn elämä on valunut huonoon suuntaan, kunnes eletään 2020-lukua, jossa jo vauvoista luureineen on tullut levy-yhtiöiden tärkeitä asiakkaita. Bennien vaimo työskentelee pr-guru Dollylle. Dollyn tytär Lulu päätyy työskentelemään Alexin kanssa. Bennien vaimon veli Jules on toimittaja joka pidätetään farssimaisen raiskausyrityksen jälkeen. Elokuvatähtönen Kitty Jackson, jonka Jules yritti raiskata, on myöhemmin Dollyn palkkalistoilla hoitamassa entisen diktaattorin pr-kampanjaa.

Tapahtumat eivät etene kronologisesti, vaan ajassa edestakaisin. Päähenkilöt esitetään eri kohdissa elämäänsä, ja joistakin kerrotaan enemmän kuin toisista. Aikajana ulottuu 1970-luvulta 2020-luvulle.

Sasha kuvataan parantumattomana kleptomaanina, ensitreffeillä, Bennien apulaisena, nuorena eksyneenä tyttönä Italiassa, äitinä ja vaimona, aina eri näkökulmista käsin. Sashan elämä tulevaisuudessa esitetään hänen tyttärensä Alisonin powerpointteina. Sashan pojalla on pakkomielle rockkappaleiden tauoista. Tauoista tulee metafora kuilusta ihmisten välillä. Miten paljon kertookaan se, mitä ei sanota.

Jennifer Egan kokeilee ja improvisoi ja tekee powerpoint-esityksestäkin kirjallisuutta. Taitavaa työtä, läpikotaisin.

Helmet-lukuhaaste: 16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jälkeen vedenpaisumuksen

P.C. Jersild: Jälkeen vedenpaisumuksen (Efter floden) , suom. Pirkko Talvio-Jaatinen P.C.Jersildin Jälkeen vedenpaisumuksen on ilmestynyt Ruotsissa 1982, suomennos 1983. Teos on julma dystopia ydinsodan jälkeisestä ajasta. Tapahtuma-ajankohta on noin 30 vuotta ydinsodan jälkeen. Teos on tietysti aikansa tuote, mutta se on kestänyt hyvin aikaa. Jersild ei ole yrittänytkään kuvailla poliittisia olosuhteita, sodan syitä ja syyllisiä, ei liioin katastrofin vaiheita muuten kuin päähenkilön ja sivuhenkilöiden puheissa. Hän on keskittynyt joukkoon ihmisiä, jotka yrittävät selviytyä silloin, kun yhteiskunta on palannut kivikauteen. Kun ajan teknologiasta mainitaan vain romuttuneita jäänteitä, ei synny tahatonta huumoria lankapuhelimista ja muista tulevaisuuteen  sijoitettujen, vuosia sitten kirjoitettujen dystopioiden yksityiskohdista. Teoksen maailmassa ei ole valtiota, ei lakeja eikä niiden valvojia. Infrastruktuuria ei ole. Ei ole sähköä. Elinkelpoisia asuntoja on vain vähän. La...

Luonnosta lautaselle - parhaat villikasvisreseptit

Anne Mæhlum, Nina Dreyer Hensley, Jim Hensley: Luonnosta lautaselle / Parhaat villikasvisreseptit Suom. Jenna Pahlman Villikasvisreseptit ovat olleet parin viime vuoden ajan hyvin trendikkäitä. Mikäs siinä. Jotain hyötyä rikkaruohoistakin. Ja onhan hauskaa liikkua luonnossa. Teos on alun perin norjalainen, joten kasvisto on tuttu skandinaavinen. Reseptit eivät ole vain vegaanisia. Monissa ruoissa villikasvit eivät ole pääasiallinen ainesosa, vaan niitä on käytetty mausteena, koristeena tai lisäkkeenä. Jos ei ole varma kasvintunnistustaidoistaan, kannattaa ottaa kasvio tai edes älypuhelin mukaan keruumatkoilleen. Luontoportin kuvat ja kuvaukset auttavat pitkälle - jos ei ole niin syvällä erämaassa, että kenttää ei ole :) Kirja on upea keittokirja, ja siitä on iloa myös talvisaikaan, sillä mukana on reseptejä myös marjoista ja sienistä. Ehkä en kuitenkaan anna jauhosavikka- tai nokkoskasvustojen levitä pihalla voidakseni käyttää niitä keittiössä. Helmet-lukuhaaste, kohta 5...

Oscar Wilde: Naamioiden totuus & Thomas Bernhard: Hakkuu

Thomas Bernhardin Hakkuuta (suom. Tarja Roinila) lukiessani minä ajattelin, miten sääli onkaan, ettei tällaisia kirjoja paljon lueta eikä ehkä kirjoitetakaan, minä ajattelin, kirjoja, joiden rakenne on silkkaa vahvarytmistä musiikkia ja jotka iskevät kaikkeen siihen teennäiseen ja naurettavaan elämän esittämiseen elämisen sijaan, kaikkeen siihen valheelliseen, matkittuun elämän esittämiseen jota sosiaalinen media tulvii ja syytää silmille, jos erehtyy avaamaan älypuhelimensa sovelluksen kesken ikävystyttävän bussimatkan sen sijaan että olisi ottanut mukaansa kirjan, jolla on jotakin sanottavaa, joka hehkuu sanomisen intohimoa ja joka vie lukijan retkelle näkymättömään maailmaansa, josta hän ei palaa takaisin enää samana ihmisenä, minä ajattelin. Bernhardin Hakkuu julkaistiin Itävallassa vuonna 1984 ja pantiin kohta myyntikieltoon, koska sen henkilöt tunnistettiin ja mielenkuohu levisi kuten kirjailija ehkä oli tarkoittanutkin kertoessaan tekstissään, miten kertoja istuu laiskanlinn...