Siirry pääsisältöön

Aika suuri hämäys

Jennifer Egan: Aika suuri hämäys; suom. Heikki Karjalainen


Jennifer Eganin Aika suuri hämäys on saanut Pulitzer-palkinnon. Se on kirja musiikista ja musiikkiteollisuudesta. Romaanissa ei ole juonta, vaan se rakentuu ketjunovellin tapaan. Yhden luvun sivuhenkilö voi olla seuraavan päähenkilö ja hänen tekemisistään ja kohtaamisistaan syntyvät toisen luvun teema ja tapahtumat. Henkilöhahmot kohtaavat, hajaantuvat ja yhdistyvät jälleen. Joka kappaleella on oma sointinsa satiirista farssiin, haikeudesta tragediaan. Egan kirjoittaa tekstiä kuin improvisoisi musiikkia. Yksi aloittaa sävelkulun, toinen tarttuu siihen ja kehittää sitä edelleen. Romaanin luvutkin on jaettu kahtia A- ja B-puoleen kuten vanhoissa albumilevyissä.

Henkilögalleria on laaja, ja vasta toisella lukemisella huomaisi kaikki yksityiskohdat ja hahmojen vilahtamisen aiemmissa yhteyksissä. Tarinat kiertyvät enemmän tai vähemmän musiikkituottaja Bennie Salazarin ja hänen nuoruudenaikaisen punkyhtyeensä ympärille.
Bennien kleptomaaniassistentti Sasha makaa nuoren Alexin kanssa. Paljon myöhemmin Alex järjestelee Bennien vanhan bändikaverin Scottyn comebackia. Scottyn elämä on valunut huonoon suuntaan, kunnes eletään 2020-lukua, jossa jo vauvoista luureineen on tullut levy-yhtiöiden tärkeitä asiakkaita. Bennien vaimo työskentelee pr-guru Dollylle. Dollyn tytär Lulu päätyy työskentelemään Alexin kanssa. Bennien vaimon veli Jules on toimittaja joka pidätetään farssimaisen raiskausyrityksen jälkeen. Elokuvatähtönen Kitty Jackson, jonka Jules yritti raiskata, on myöhemmin Dollyn palkkalistoilla hoitamassa entisen diktaattorin pr-kampanjaa.

Tapahtumat eivät etene kronologisesti, vaan ajassa edestakaisin. Päähenkilöt esitetään eri kohdissa elämäänsä, ja joistakin kerrotaan enemmän kuin toisista. Aikajana ulottuu 1970-luvulta 2020-luvulle.

Sasha kuvataan parantumattomana kleptomaanina, ensitreffeillä, Bennien apulaisena, nuorena eksyneenä tyttönä Italiassa, äitinä ja vaimona, aina eri näkökulmista käsin. Sashan elämä tulevaisuudessa esitetään hänen tyttärensä Alisonin powerpointteina. Sashan pojalla on pakkomielle rockkappaleiden tauoista. Tauoista tulee metafora kuilusta ihmisten välillä. Miten paljon kertookaan se, mitä ei sanota.

Jennifer Egan kokeilee ja improvisoi ja tekee powerpoint-esityksestäkin kirjallisuutta. Taitavaa työtä, läpikotaisin.

Helmet-lukuhaaste: 16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan äidistään? Vi

Suomen lasten historia

Jussi Kaakinen, Juha Kuisma, Kirsti Manninen: Suomen lasten historia  Suomen lasten historia on lapsille kirjoitettu historiateos. Suomen historia käsitellään tarinoina, joiden päähenkilöt ovat lapsia ja nuoria. Tarinoiden jälkeen on tietoaukeama, jossa esitellään ajankohtaan liittyvä fakta-aineisto, jossa ajalle keskeisiä tapahtumia tai ilmiöitä nostetaan esiin. Tarinoiden dramaturgia on hyvä. Jokainen kertomus sisältää jonkin tilanteen, joka koskettaa nuoria päähenkilöitä. Suurin kertomuksista on myös enemmän sosiaali- ja taloushistoriaa kuin poliittista historiaa. Menneiden aikojen arki on vahvasti läsnä. Tarinoissa on käytetty kolmannen persoonan kertojaa. Kieli on selkeää yleiskieltä. Vasta viimeisissä lähihistoriaa käsittelevissä tarinoissa käytetään enemmän puhekieltä. Kaiken kaikkiaan teos on paitsi pätevä oppikirja,myös mahdollinen iltasatukirja. Alakoululaiset löytävät tietoaukeamista paljon materiaalia hissantuntien projekteihin ja esitelmiin. Jussi Kaakisen kuvitu

Ian McEwan: Kaltaiseni koneet

Kaltaiseni koneet (suom. Juhani Lindholm) kertoo vaihtoehtoisesta historiasta, jossa Britanniassa jo vuonna 1982 on olemassa kehittyneitä androideja, matemaatikko Alan Turing on yhä hengissä, Margaret Thatcher häviää vaalit 1982 ja työväenpuolueen Tony Bennistä tulee pääministeri. Vuodella 1982 McEwan kumartaa Blade Runnerille, joka ilmestyi 1982 ja jonka dystopiamaailmassa kehittyneet androidit aiheuttavat ongelmia vuonna 2019. Vaikka teknologia on niin kehittynyttä, että kyetään rakentamaan ajattelevia, oppivia ja tuntevia androideja, yhteiskunnan ongelmat ovat vuonna 1982 samoja kuin nykypäivän Britanniassakin: köyhyyttä, työttömyyttä, asunnottomuutta, terveyden- ja vanhustenhuollon ongelmia, rikollisuutta, rotukysymyksiä, sukupuolikysymyksiä, ilmastoa… Kaikki viheliäiset ongelmat silloinkin ratkaisematta, ja niitä yritetään ratkoa demokratian keinoin. Esimerkiksi Cambridge Analytican tarjoamia dataan perustuvia progandapalveluita sen sijaan teoksen todellisuudessa ei ole tai e