Siirry pääsisältöön

Aika suuri hämäys

Jennifer Egan: Aika suuri hämäys; suom. Heikki Karjalainen


Jennifer Eganin Aika suuri hämäys on saanut Pulitzer-palkinnon. Se on kirja musiikista ja musiikkiteollisuudesta. Romaanissa ei ole juonta, vaan se rakentuu ketjunovellin tapaan. Yhden luvun sivuhenkilö voi olla seuraavan päähenkilö ja hänen tekemisistään ja kohtaamisistaan syntyvät toisen luvun teema ja tapahtumat. Henkilöhahmot kohtaavat, hajaantuvat ja yhdistyvät jälleen. Joka kappaleella on oma sointinsa satiirista farssiin, haikeudesta tragediaan. Egan kirjoittaa tekstiä kuin improvisoisi musiikkia. Yksi aloittaa sävelkulun, toinen tarttuu siihen ja kehittää sitä edelleen. Romaanin luvutkin on jaettu kahtia A- ja B-puoleen kuten vanhoissa albumilevyissä.

Henkilögalleria on laaja, ja vasta toisella lukemisella huomaisi kaikki yksityiskohdat ja hahmojen vilahtamisen aiemmissa yhteyksissä. Tarinat kiertyvät enemmän tai vähemmän musiikkituottaja Bennie Salazarin ja hänen nuoruudenaikaisen punkyhtyeensä ympärille.
Bennien kleptomaaniassistentti Sasha makaa nuoren Alexin kanssa. Paljon myöhemmin Alex järjestelee Bennien vanhan bändikaverin Scottyn comebackia. Scottyn elämä on valunut huonoon suuntaan, kunnes eletään 2020-lukua, jossa jo vauvoista luureineen on tullut levy-yhtiöiden tärkeitä asiakkaita. Bennien vaimo työskentelee pr-guru Dollylle. Dollyn tytär Lulu päätyy työskentelemään Alexin kanssa. Bennien vaimon veli Jules on toimittaja joka pidätetään farssimaisen raiskausyrityksen jälkeen. Elokuvatähtönen Kitty Jackson, jonka Jules yritti raiskata, on myöhemmin Dollyn palkkalistoilla hoitamassa entisen diktaattorin pr-kampanjaa.

Tapahtumat eivät etene kronologisesti, vaan ajassa edestakaisin. Päähenkilöt esitetään eri kohdissa elämäänsä, ja joistakin kerrotaan enemmän kuin toisista. Aikajana ulottuu 1970-luvulta 2020-luvulle.

Sasha kuvataan parantumattomana kleptomaanina, ensitreffeillä, Bennien apulaisena, nuorena eksyneenä tyttönä Italiassa, äitinä ja vaimona, aina eri näkökulmista käsin. Sashan elämä tulevaisuudessa esitetään hänen tyttärensä Alisonin powerpointteina. Sashan pojalla on pakkomielle rockkappaleiden tauoista. Tauoista tulee metafora kuilusta ihmisten välillä. Miten paljon kertookaan se, mitä ei sanota.

Jennifer Egan kokeilee ja improvisoi ja tekee powerpoint-esityksestäkin kirjallisuutta. Taitavaa työtä, läpikotaisin.

Helmet-lukuhaaste: 16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meri Valkama: Sinun, Margot

Sinun, Margot on niitä kirjoja, joita ei voi laskea käsistään, kun siihen kerran tarttuu. En silti kutsuisi sitä trilleriksi. Trilleriksi kutsutaan niin monia kepeitä ja viihteellisiä kirjasia, joissa luodaan jännitystä rikoksilla ja väkivallalla tai sen uhalla. Sinun, Margot sen sijaan on syvällinen tutkielma siitä, miten vahvat aatteet ja rakkaudet kehittyvät, kasvavat, väljähtyvät ja kuolevat.    Teemana on muistaminen. Sekä yksilöt että kansat yrittävät rakentaa historiaansa uudelleen. Näkökulmahenkilöitä on kolme: Vilja Siltanen ja hänen vanhempansa Markus ja Rosa. Markuksen ja Rosan tarinaa seurataan 80-luvun Itä-Berliinissä. Silloin tapahtui jotain, joka jätti pitkät varjot, ja jota Vilja yrittää vuonna 2011 selvittää. Uteliaisuudesta, kyllä, mutta samalla sisäisestä pakosta yrittää ymmärtää. Mikä ajoi äidin ja isän erilleen ja sai heidät jakamaan lapsensakin - isoveli Matias äidille, Vilja isälle? Mikä unohtunut ja muistin syvyyksiin painunut vieraannutti  Viljan äidistään? Vi

Rosa Liksom: Maa & Unohdettu vartti

Maa on kokoelma lyhytproosaa. Kertomuksissa kohdataan maailmalle lähteneitä, jotka eivät kuitenkaan pääse juuristaan kovin kauaksi. Liksom näyttää henkilönsä keskellä tilannetta, joka hankaa heistä kiiltävän pinnan alta esiin rosot. Uusia tuttavuuksia Liksomilta tässä kokoelmassa ovat toisaalta modernin vieraantuneet kaupunkilaiset sekä sodan kokeneet sukupolvet, jotka yrittävät tehdä sovintoa ja aiempaa enemmän kohdata itseään ja läheisiään, siinä onnistumatta. Sodassa he tappoivat muutakin kuin vihollisia eikä kadotettua elämää saa takaisin. Liksom ei ole ihan kotonaan hipsterien kanssa. Kolmas osio Kartano kertoo taas pohjoisen ihmisistä, joita sattumat ja ankarat olosuhteet ovat kolhineet ja muotoilleet. Tukahdutetut tunteet pullistelevat ja pyrkivät esiin. Tästä osiosta löytyvät kokoelman hienoimmat, vähäeleiset välähdykset. Kokoelmassa Maa on Liksomin aiempaa lyhytproosaa vähemmän pohjoisen kieppuvaa murretta. Vähemmän myös valoa ja toivoa, joka varhaisemmissa teoksiss

Max Porter: Lanny

Max Porterin Lanny (suom. Irmeli Ruuska) on maagisen lumoava romaani. Porter rikkoo perinteisen romaanin rakenteita ja tekstipintaa taitavasti, mutta jokaisella erikoisella ratkaisulla on syynsä ja jokainen palvelee teoksen teemaa. Kyse on toisaalta poikkeusyksilön ja yhteisön suhteesta, toisaalta koko ihmisyhteisön suhteesta luontoon. Teos on moniääninen kuoroteos, kertojanääniä on useita. Minäkertojina kirjan ensimmäisessä osassa ovat Lannyn äiti Jolie, Lannyn isä Robert sekä Pete, vanha taiteilija, joka on saanut kyläläisiltä nimen Hullu-Pete. Sitten on vielä ulkopuolisen kertojan hyvin läheltä kertoma isä Suomukka-vainaa, muotoaan muuttava kylässä ikiajoista asunut luonnonhenki, joka kuulee kaiken, aistii kaiken, läpäisee kaiken ja kerää kaiken osaksi itseään. Vähän niin kuin romaani? Isä Suomukka-vainaa hotkii nälkäänsä ihmisääntä, kaikkea sitä porinaa ja juoruilua, mitä kyläläiset tilanteessa tai toisessa suustaan päästävät. Ihmispuheiden katkelmat on tekstissä erotettu visu