Konfiguraatio

Kaltaiseni koneet (suom. Juhani Lindholm) kertoo vaihtoehtoisesta historiasta, jossa Britanniassa jo vuonna 1982 on olemassa kehittyneitä androideja, matemaatikko Alan Turing on yhä hengissä, Margaret Thatcher häviää vaalit 1982 ja työväenpuolueen Tony Bennistä tulee pääministeri. Vuodella 1982 McEwan kumartaa Blade Runnerille, joka ilmestyi 1982 ja jonka dystopiamaailmassa kehittyneet androidit aiheuttavat ongelmia vuonna 2019. Vaikka teknologia on niin kehittynyttä, että kyetään rakentamaan ajattelevia, oppivia ja tuntevia androideja, yhteiskunnan ongelmat ovat vuonna 1982 samoja kuin nykypäivän Britanniassakin: köyhyyttä, työttömyyttä, asunnottomuutta, terveyden- ja vanhustenhuollon ongelmia, rikollisuutta, rotukysymyksiä, sukupuolikysymyksiä, ilmastoa… Kaikki viheliäiset ongelmat silloinkin ratkaisematta, ja niitä yritetään ratkoa demokratian keinoin. Esimerkiksi Cambridge Analytican tarjoamia dataan perustuvia progandapalveluita sen sijaan teoksen todellisuudessa ei ole tai e...

Jotkut kirjat vaativat lukijalta hiukan kypsyttelyä. Harukin Murakamin Suuri lammasseikkailu (suom. englanninnoksesta Leena Tamminen) kuuluu niihin. Sitä ei voi pilkkoa osiin tai analysoida puhki. Se on paras vain kokea ja suostua siihen, että mitä tahansa voi tapahtua. Toki voisi antaa kirjalle leiman ja luokitella sen maagiseksi realismiksi, surrealismiksi tai spekulatiiviseksi fiktioksi, mutta luokittaminen ei anna lukijalle minkäänlaisia keinoja kirjan syvempään ymmärtämiseen. Ymmärtäminen on ehkä mahdotonta, mutta se ei estä nauttimasta kirjasta, koska kirja itse ymmärtää lukijaansa jollakin syvemmällä tasolla. Miten voisikaan olla ihastumatta kirjaan, joka kaiken tapahtumisensa pienenä sivuhuomautuksena tulee määritelleeksi matojen maailmankaikkeuden: ’ --- vaihtoehtoisten merkitysten maailmankaikkeudessa suurin ongelma on, että kaikki pitkittyy ja mutkistuu. Kysyn lehmältä: ”Mihin sinä pihtejä kaipaat?” Ja lehmä vastaa: ”Minulla on hirveä nälkä.” Sitten minä kysyn: ”Miks...

Turtleksi kutsuttu Julie Alveston on neljätoistavuotias. Hänen äitinsä on kuollut, ja hän asuu isänsä kanssa Pohjois-Kaliforniassa syrjäisessä metsään rakennetussa talossa. Koulu ei suju hyvin. Turtle on liian erilainen kuin muut eikä itsekään arvosta itseään. Hänellä ei ole kavereita. Isä Martin ei niitä kuitenkaan hyväksyisi. Isän valta on Turtlen elämässä läsnä kaikkialla, ja hän katsoo elämäänsä ja itseäänkin isänsä silmin. Epäonnistuja. Surkea ämmä. Surkea pikku pelkuriämmä. Turtle osaa kyllä ampua. Hän osaa ampua jäniksen ja teurastaa ja nylkeä sen. Hän osaa purkaa ja koota ja huoltaa aseita, hiipiä äänettömästi, käytellä puukkoa, suunnistaa metsissä ja sukeltaa syvyyksiin simpukoita ja ankeriaita etsimään. Aseenkäyttötaidot hän on oppinut sekä isältään että ukiltaan, joka on Korean ja Vietnamin sodan veteraani. Minun ikioma kultani (suom. Arto Schroderus) on kirjoitettu ulkopuolisen kertojan kertomana. Kertoja fokalisoi hyvin läheltä päähenkilöä ja hänen kokemuksiaan ja m...

Testamentit (suom. Hilkka Pekkanen) palaa Atwoodin Orjattaresi -teoksen maailmaan kuusitoista vuotta sen tapahtumien jälkeen. Gileadin valtion historiaa tarkastellaan taas historiantutkijoiden symposiumissa jälkeen jääneiden asiakirjojen perusteella. Kahden todistajan lausunnosta sekä Ardua Hallista löytyneestä käsikirjoituksesta  teokseen saadaan kolme erilaista minäkertojaa, jotka käsittelevät tapahtumia kukin omasta näkökulmastaan. Gileadilaisia kertojia ovat Lydia-täti ja komentaja Kylen tytär Agnes sekä kolmantena Kanadassa kasvava Daisy. Miesten hallitseman teokratian uskonnollinen hirmuvalta Gileadissa on entisellään, mutta joitakin rappion merkkejä kuten korruptiota ja raakaa valtataistelua on jo näkyvissä. Yhteiskuntaan kuuluu edelleen alistettuja ja etuoikeutettuja, mutta toiset ovat vielä etuoikeutetumpia kuin toiset. Agnes kasvaa rooliinsa sen kummemmin osaansa kyseenalaistamatta. Komentajan tyttärenä hän pääsee kouluun oppimaan koruompelua ja muita nuorelle et...